Avaruuden ihmeet




Stowell & Allen
2009 suom. 2011
99 s./Gummerus

Mitä tähtitiede on? Missä tähtitieteilijät työskentelevät? Missä on ulkoavaruus? Onko Marsissa elämää? Mikä pitää maailmankaikkeuden kasassa? Millaista on nykyinen avaruusmatkailu? Minkä muotoinen on maailmankaikkeus? Näihin ja kymmeniin muihin kinkkisiin kysymyksiin vastaa lasten tietokirja Avaruuden ihmeet.

Värikkäästi ja oivaltavasti kuvitettu teos on hivellyt ainakin minun näköhermojani ilmestymisestään lähtien. Kirja sisältää paljon oikeita valokuvia, mutta kansikuvassakin näkyvät piirretyt pikku-ukot ovat aika symppiksiä. En voi juurikaan kehuskella olevani avaruusnörtti, joten kirjallinen sisältö tuotti ihanan monia ahaa-elämyksiä. Jaksan esimerkiksi aina kummastella sitä, miten meille näkyvän tähden valo voi oikeasti olla jo kaukaista menneisyyttä, että kyseistä tähteä ei välttämättä ole enää ollut miljooniin vuosiin.  

Kirja on jaettu 8 kappaleeseen, joista eniten mieleeni jäivät Elämää avaruudessa, jossa perehdytään astronauttien elämään ja työskentelyolosuhteisiin avaruudessa sekä Maailmankaikkeuden tarina, jossa kerrotaan miten kaikki alkoi ja mitä ehkä tapahtuu, kun kaikki loppuu. Äärettömän mielenkiintoisia juttuja lyhyesti ja ytimekkäästi esitettynä! Kirjassa edetään loogisesti aihe kerrallaan, niin että kokonaisuus on helppo hahmottaa, mutta lisäksi sivulla vilisee paljon hauskoja nippelitietolokeroita.

Harmittaa, että olen lukijana sellainen kaiken heti unohtava. Avaruusaihetta on jo peruskoulussakin sivuttu useaan otteeseen, mutta tieto ei yksinkertaisesti jää päähäni samalla tavalla kuin monella muulla - ei vaikka kokisin aiheenkin mielenkiintoiseksi. Olen joka tapauksessa unohtanut jo suurimman osan tiedoista, jotka hämmästyttivät minua kirjan edetessä. Minulta on esimerkiksi mennyt täysin ohi se tieto, että Pluto ei nykyään olekaan enää planeetta vaan kääpiöplaneetta. Ja monet avaruusaiheiset toimintaelokuvat nähneenä pysähdyin ihmettelemään sitä faktaa, että avaruudessa ei ääntä kuulu, kun ei ole ilmaa, joka ääntä kuljettaisi, mutta niin se vain aina räjähtelee kovasti noissa toimintaelokuvissa:) Ja virtsakin kierrätetään avaruusasemalla juomavedeksi! Kaikenlaista ja vielä paljon muuta!

Suosittelen kyllä kovasti teosta avaruusaiheiseen tiedonnälkään, tätä on varmasti lapsen hauska tutkia yhdessä aikuisen kanssa ja suunnata sitten vaikka ulos tiirailemaan tähtiä kaukoputken avulla.

Osallistun kirjalla Kosmoksen lumoa ja tähtisumua -haasteeseen. Ei taida kestää kauan ennen kuin tartun taas haasteen tiimoilta uuteen avaruusaiheiseen kirjaan:)