2009 suom. 2011
141 s./WSOY
Natalja Filippovna ja hänen tyttärensä Sofia ovat tottuneet tulemaan toimeen vähällä, mutta kun Natalja saa potkut työstään, käy kaksikon elo Tallinnan keskustassa todella tukalaksi. Äiti päättää alkaa tyttäreltään salaa ilotytöksi, jotta Sofian kalliit hammashoidot saataisiin maksettua. Tytärkin yrittää tuoda helpotusta huonoon rahatilanteeseen, ja löytää itsensä lukemasta lehtiä ääneen ystävänsä sokean isoäidin luota.
Lasnamäen lunastaja jäi mieleeni hyvänä lukukokemuksena, mutta tuntuu ettei minulla juuri ole sanottavaa kyseisestä kirjasta. Aluksi epäilin, josko kirja olisi taas yksi niistä teoksista, joissa käsitellään perinteisesti maan lähihistorian kamaluuksia, ja heitetään lukijan eteen toinen toistaan surullisempia ihmiskohtaloita. Olen pistänyt merkille, että tietyistä maista, joiden kirjallisuutta ei suomenneta järjin paljon, tulee usein kirjoja, jossa tosiaan aiheena enemmän tai vähemmän kansakunnan haavat. Toki on ymmärrettävää, että kirjallisuudessa käsitellään näitä vakavia ja vaikeita asioita, mutta en aina vain yksinkertaisesti jaksaisi tarttua noilla aiheilla höystettyihin kirjoihin. Tai ajatellaan asiaa vaikka näin päin, että jos ulkomaalainen lukisi suomalaista kirjallisuutta, ja aina kaikki tarinat liittyisivät jotenkin Suomen sotiin ja niistä saatuihin fyysisiin ja henkisiin haavoihin, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, niin ei siinä kyllä koko totuus olisi. Vastapainoksi noille tarinoille pitäisi saada myös toisenlaisia tarinoita, joissa historia ei paina niin paljon. Sain joka tapauksessa sen mitä halusinkin; tarina ei sisältänyt lukufiilikseeni sopien liiallista historian kertaamista, vaan tavallista arkea "tavallisine" ongelmineen. Kyseessä on juuri sellainen kirja, joka on hyvä lukea Kirjallinen maailmanvalloitus mielessään.
Muuta en sitten oikein saakaan itsestäni puristettua. Niin kuin takakansi tietääkin kertoa, tämä Tuglas-palkittu romaani on nimenomaan sympaattinen tarina, ja minusta tutusta kaupungista oli kiinnostavaa lukea ja nähdä ikäänkuin sen monet puolet. Suosittelen Lasnamäen lunastajaa muillekin, jotka eivät vielä ole lukeneet virolaista kirjallisuutta.
Osallistun kirjalla Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen ja edistyn myös Kirjallinen maailmanvalloitus -haasteessa ja valloitan siis Viron.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti