1949 suom. 1958
255 s./Otava
Yksi vuoden parhaimpia lukukokemuksia on tässä, siitä uskallan olla varma! Olen parin edellisen vuoden aikana lukenut useita uudisraivaajista kertovia kirjoja ja tämä ruotsalainen klassikkosarja kannatti myös ehdottomasti korkata.
Kirjojen keskellä -blogin Maija suositteli minulle Mobergin seitsemään osaan jaettua kirjasarjaa jo pari vuotta sitten ja vasta nyt tulin tarttuneeksi siihen. Kirjan tarina tuli siinä mielessä ajankohtaiseksi, että ensimmäinen matkani New Yorkiin alkaa olemaan käsillä ja halusin virittäytyä tunnelmaan hyvissä ajoin. Olemme alustavasti suunnitelleet koluavamme museoista pelkästään Luonnontieteellisen museon, mutta tämä(kin) kirja vahvisti tunnetta siitä, että siirtolaisuutta käsittelevä museo voisi olla kiinnostava.
Maastamuuttajat -sarja alkaa 1800-luvun Ruotsista, jossa Smoolannin Ljuderissa asuvat talonpoikaisperheet ottavat osaa ensimmäiseen suureen muuttoaaltoon Atlantin toiselle puolelle. Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on lähes pelkästään huhupuheista tuttu maa, mutta sen vetovoima on niin kova, että Jumalaa pelkäävät talollisetkin uskaltavat myydä kaiken omaisuutensa voidakseen lähteä tavoittelemaan parempaa elämää vieraalle mantereelle. Vaikka Yhdysvalloissa sanotaankin asuvan pelkkää roskasakkia, joka on lähtenyt velvollisuuksiaan karkuun Vanhasta maailmasta ja myrkyllisiä käärmeitäkin joutuu varomaan jokaisella askeleella, tuntuu hedelmällinen maa ja vaurastumisen mahdollisuus tilaisuudelta, jota ei voi jättää käyttämättä.
Luvassa on siis mitä luultavimmin hieno ja tarkkanäköinen ajankuvaus ruotsalaisista siirtolaisista Uuden maailman haasteiden keskellä. Ensimmäisessä osassahan muutto alkaa vasta varovaisesti itää nuoremman polven keskuudessa ja vuosien mittaan se pikkuhiljaa konkretisoituu vanhemman väen vastusteluista huolimatta. Toinen osa, jossa pitkä merimatka alkaa olisi varmasti kiinnostavaa luettavaa esimerkiksi lentokoneeseen Nykin matkaa ajatellen... Täytyykin lähteä metsästämään sitä antikvariteetista!
En voi sanoa olevani suuri klassikoiden ystävä. Tunnun pääseväni vain harvojen kanssa samalle aaltopituudelle, mutta Mobergin kirjan kanssa yhteinen sävel löytyi melkein heti ja nyt palan halusta tietää miten rohkeiden siirtolaisten käy laivan saavuttua New Yorkiin. Taakse ovat jääneet vanhat sukulaiset ja ystävät, joita ei ole mahdollista nähdä enää koskaan ja edessä siintää uusi elämä, josta on unelmoitu kuukausi toisensa jälkeen.
Suosittelen!