Näytetään tekstit, joissa on tunniste William Shakespeare. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste William Shakespeare. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. elokuuta 2013

Hamlet



William Shakespeare
n. 1600 suom. 1879
n. 149 s./Gutenberg e-kirja


Siirryin tuossa kuukausi takaperin nykyaikaan ja hankin itselleni melko näppärän älypuhelimen. Aika pian muistin Projekti Gutenbergin, jonka kautta saa ladata ilmaisia e-kirjoja ja päätinkin ottaa heti klassikkovalikoimasta Hamletin käsittelyyn työmatkoille ja ruokatauoille.

Aluksi kirosin sitä, että koko teksti ilmestyy kännykän ruudulle yhtenä pötkönä ja kun lukemisen luonnollisestikin keskeyttää useita kertoja muutaman viikon aikana, niin kulloisenkin kappaleen etsiminen kävi välillä vähän raivostuttavaksikin. Näytösten vaihtuminen on Hamletin Gutenberg-versiossa melko näkyvä eli teksti on silloin isompaa, mutta kohtausten vaihtuminen meinasi jäädä muun tekstin jalkoihin. En tiedä voisiko sivustolta ladata kännykkään sellaisen version, jossa näkyy sivunumerot tai johon voisi laittaa kirjanmerkin, mutta tuossa HTML-versiossa ei taida ainakaan voida helpottaa lukukokemusta mitenkään...? Kokeilin säästää Hamletin aina erilliselle välilehdellekin, mutta seuraavaan päivään mennessä sivu oli ehtinyt palautumaan kirjan alkuun. Ilmeisesti nämä ovat kuitenkin niitä sarjassamme pieniä ongelmia, koska nyt luen ihan samalla tavalla Ahon Rautatietä:)

Kirja-arviosta ei kai tällä kertaa voi edes puhua, ruuhkajuna ei välttämättä tarjoa ihan oikeanlaisia puitteita runollisen näytelmän ymmärtämiselle. Ja toisekseen, en taida myöskään olla lukija, joka missään mielentilassa pääsisi täysin Shakespearen mielen maailmaan. Tai suomentaja Paavo Cajanderin. Tosin Ophelian kuolemasta kerrottiin kyllä värisyttävin kielenkääntein, sen jopa minäkin huomasin! Ja tarinan lopussa tuli tunne, että nyt sitä ollaan suuren kirjallisuuden parissa. Käännetyissä runoissa ja Shakespearen näytelmissä minua hieman häiritsee se, etten tiedä miten paljon suomennetussa tekstissä on enää alkuperäisen fiilistä. Uskoisin kuitenkin, että Shakespearea pitäisi nimenomaan lukea alkuperäiskielellä, jos haluaa oikeasti fiilistellä hänen tekstejään. No, koska minulla ei ole kärsivällisyyttä vanhan englannin lukemiseen, tyydytään Paavo Cajanderiin. Ja siis hieno suomennos, en minä sillä, mutta ei varmasti myöskään suoraan sanasta sanaan käännetty - tietenkään - jos runomitan on halunnut säilyvän.

Nyt on siis taas yksi klassikko koettu, pääsen aamuni iloksi ruksailemaan klassikkolistoja oikein urakalla. Ehkä jossain vaiheessa olisi aiheellista katsoa joku elokuvaversiokin Hamletista, muistelisin Kate Winsletin olevan yhdessä niistä.