2012
266 s./Teos
Itärannan esikoiskirjassa tutustutaan maailmaan, jossa vesi on loppumassa. Noria asuu vanhempiensa kanssa Pohjois-Suomen tietämillä pienessä kylässä, jossa perheen isä harjoittaa teemestarin ammattiaan. Noriankin on tarkoitus päätyä valtuutetuksi teeseremonian taitajaksi ja veden vartijaksi. Teemestarit ovat tienneet jo sukupolvien ajan veden salaisuudet, ja yksi niistä on läheisen tunturin sisällä soliseva puro. Onko perheen mahdollista pitää salaisuus omanaan, kun kylän muut perheet kamppailevat veden vähyydestä johtuvien ongelmien kanssa? Milloin armeija saa vihiä, että teemestarin vesiasiat ovat paremmalla tolalla kuin kylän muilla asukkailla? Entä mitä tehdä entisajoista kertoville levykkeille, joita Noria sattumalta löysi kaatopaikalta? Olisiko turvallisempaa olla kajoamatta niihin?
Olen lähivuosina lukenut melko monta vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta kertovaa tarinaa, ja olen ehkä tiedostamattani alkanut odottamaan dystopioilta tiettyjä piirteitä kuten tapahtumien vauhdikasta etenemistä kunhan uusi maailma on ensin kattavasti esitelty lukijoille, yllättäviä käänteitä ja jännittäviä hetkiä. Teemestarin kirja ei siis ollut ihan odotuksieni kaltainen, mutta luettakoon se tällä kertaa kirjan eduksi. Henkeäsalpaavia matkoja on jo tullut tehtyä useampaan otteeseen, joten olikin jo aika lukea hieman vähäeleisempi ja tunnelmaltaan rauhallisempi tarina. Tässäkin kirjassa päähenkilönä on tavallinen kansalainen, joka sattuu tietämään liikaa. Ankarissa oloissa ja tiukan valvonnan alaisena Norian edesottamukset eivät paisu järjettömiin mittakaavoihin, vaan tapahtumat pysyvät uskottavina.
Teemestarin kirja oli siinäkin mielessä mukava tuttavuus, ettei läheskään kaikkea erittäin mielenkiintoista tietoa paljastettu lukijalle. Näin ollen tarina jäi hetkeksi mieleen pyörimään viimeisten sivujen jälkeen. Kirjan lukeminen ajoittui juuri oikeaan hetkeen elämässäni, sillä satuin kaipaamaan hidastempoista, mutta kiinnostuken ylläpitävää tarinaa. Toisena hetkenä olisin kuitenkin voinut harmistua tarinan arkipäiväisyydestä. Vauhdin nälkäisille en oikein uskallakaan kirjaa suositella. Dystopia-faneille tämä kuitenkin tarjoaa genreen hieman erilaisen näkökulman.
Osallistun kirjalla Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahtiin.
Minäkin tykkäsin rauhallisesta temposta, joka sopi myös teeseremonia-aiheeseen.
VastaaPoistaTeeseremoniasta oli muutenkin ihan mielenkiintoista lukea, teetä kun tulee lipitettyä päivässä muutamaankin otteeseen. Teeseremoniat ovat kuitenkin luonnollisesti hieman tuntemattomampi juttu. Muutenkin oli ihan hauska ratkaisu, että entisaikojen länsi-painotteisuus olikin vaihtunut itä-painotteiseksi.
PoistaTämä kiinnostaa kyllä kovasti. Minäkin olen lukenut aika monta noita "vauhdikkaita" nuorille suunnattuja dystopioita. Pidän kovasti niiden ajatusleikeistä, enkä niinkään actionista ja siksi tämä pitää laittaa varaukseen.
VastaaPoistaTotta, niinkään vauhdinhurma ei kiehdo, vaan uuden maailmanjärjestyksen kuvailu ja tavallisen ihmisen arkeen tulleet muutokset. On kuitenkin ihan hyvä tietää, että kun tähän kirjaan tarttuun, menoa ja meininkiä ei juurikaan ole luvassa. Että ihan rauhassa saa sitä teetä siemailla kirja kädessä:)
PoistaOlen ihan samaa mieltä - dystopiat kiinnostavat ennen kaikkea dystopiseen tilanteeseen johtaneiden syiden ja niistä vedettävien ajatusleikkien vuoksi. Valitettavan monissa nykydystopioissa onkin mielenkiintoinen taustaidea, mutta teoksen varsinainen toteutus jättää toivomisen varaa. Johtuisikohan siitä, että moni näistä (etenkin aivan viimevuosina ilmestyneistä) teoksista on nuorille suunnattua tusinatavaraa, jolla tunnutaan pyrkivän enemmän kahisevan tienaamiseen kuin mielenkiintoisten poliittisten ja/tai eettisten kysymysten esittämiseen...? Joka tapauksessa Itärannan erilainen lähestymistapa oli ehdottoman mielenkiintoinen, ja kyseessä kaikinpuolin hieno dystopia. Kestäisi vertailun ihan kansainväliselläkin tasolla!kyseessä.
Poista(heh, kirjoitanhan dystopisiin kirjoihin erikoistunutta blogia...
Tämä on ehdottomasti lukulistallani - on ollut ilmestymisestään lähtien. Pitänee yrittää saada käsiinsä mahd. pian.
VastaaPoistaYritän tämän vuoden puolella lukea vielä muitakin esikoiskirjailijoiden teoksia, hauskaa jos joku vaikka päätyisi voittamaan jonkun palkinnon, niin onpahan kerrankin ajantasalla kirjamaailmassa, jos on lukenut palkintokirjan:D Yleensä vastareagoin niin, että mitä isommat uutisotsikot, sitä vähemmän kirja kiinnostaa. Yllättävän hyvin olen kuitenkin viime vuosina saanut luettua juuri noita palkittuja kirjoja.
PoistaVoi ei... tiedän, että tämä on hieno kirja, mutta jostakin ihmeen syystä en jaksa kiinnostua tarpeeksi. :-( Kiitos tekstistäsi, se rakensi minulle tämän kirjan kuvaa entisestään ja vahvoisti sitä, että pitäISI lukea.
VastaaPoistaJuu, niitähän on maailma pullollaan. Kirjoja jotka pitäisi lukea, mutta aina kiilaa kiinnostavammat kirjat edelle. Haluaisin esim. lukea jotain Stephen Kingiltä, koska luen aika paljonkin jännityskirjallisuutta, mutta itse kuninkaaseen en ole vielä tutustunut. Projekti on ollut mielessä jo muutaman vuoden... Jostain syystä aidon aitoa kiinnostusta ei tunnu löytyvän tarpeeksi.
PoistaMielenkiintoisen oloinen kirja tämä!
VastaaPoistaPs. Tulikivi loppusuoralla ja menen tänään hakemaan Veljensä vartijan (johon TK:ssa jo jännittävästi viitattiin...) kirjastosta. Paljastakko onko hyvä?! (typerä kysymys :D)
Mielenkiintoisen maailman oli kyllä Itäranta kyhännyt, rauhalliseen tempoon kun tottui niin kirja parani entisestään.
PoistaVeljensä vartija on luettu, muttei vielä blogattu. Tarina oli hyvä, toki toki. Mutta ei suosikkini. Henkilöhahmot ovat kuitenkin tulleet sen verran läheisiksi, että on aika sama, mitä esim. Pendergastkin puuhailee, aina jaksaa kiinnostaa minua! Aika mielenkiintoinen ratkaisu ylipäätään tuo, että kaikkein kovin vastustaja heitetään kehiin nyt. Mitäs sitten kun sarja jatkuu ja tulee taas uusia vastustajia, jotka on sitten laimeampia? Mutta ihan hyvin tuo ongelma oli ratkottu, veli oli pirullinen vastus ja oli punonut ihan mielenkiintoisen sopan Pendergastille selvitettäväksi. Voi kuitenkin olla, että seuraava kirja on vielä parempi, ainakin uskoisin, että sillä on hyvät mahdollisuudet olla:) Palataan asiaan kun olet tahkonnut kirjan!