Mari Jungstedt
2005 suom. 2008
379 s./Otava
Gotlannin kauniilla saarella on juuri lomakausi meneillään, kun nuoren naisen rituaalimurha järkyttää kaikkia. Gotlannin poliisi saa tapauksen tutkimiseen apua niin manner-Ruotsista kuin paikalliselta toimittaja-kuvaaja-parivaljakolta, eikä vaarallisilta käänteiltä voi välttyä.
Olipa mukava yllättyä Jungstedtin kirjan parissa! Olen aina halunnut tutustua tähänkin ruotsalaiseen kirjailijaan, ja vaikka loistava tilaisuus siihen tulikin jo aikapäiviä sitten, kun voitin kirjan Järjellä ja tunteella -blogin arvonnassa, en ole saanut tartuttua tähän. Nyt kuitenkin otin kirjan mökkireissulle mukaan, ja oli kyllä jälleen nappivalinta tuo mökki + kesä + jännäri -yhdistelmä! Odotuksia minulla ei juuri ollut, koska olen ymmärtänyt, että kirjailija olisi ns. yhden kirjan ihme. Nyt jälkikäteen mietittynä voikin olla, että niin on todettu Anna Janssonista eikä Jungstedtista... Voitin itse asiassa Janssoniakin samaisista arpajaisista, mutta sekin on minulta vielä lukematta. Täytyy palata siihen talviaikaan, sillä se on vallitseva vuodenaika kyseisessä kirjassa.
Kirjailijoiden vertailustahan eivät kaikki perusta, mutta pakko todeta, että minulle tuli lukiessa vahvasti mieleen lempparidekkaristini Camilla Läckbergin kirjat. Ehkä syntyneeseen mielikuvaan vaikuttaa osaksi kirjojen tapahtumapaikkojen samankaltaisuus eli pienet piirit, päähenkilöiden mukavuus ja onnistunut samaistuminen osaan heistä skeä mielenkiintoiset murhatapaukset. Pidin esimerkiksi siitä, että kuolevaan nuoreen naiseen tutustuttiin keskimääräistä paremmin ennen tämän kuolemaa. En tiedä onko näin tapahtunut useammassakin jännärissä, jonka olen lukenut, mutta ainakin se tuntui lukiessa hirveän tuoreelta idealta. Minulla on vahva mielikuva siitä, että uhrien elämäntarinaan tutustutaan aina vasta kuoleman jälkeen... Jungstedtin teksti ei ehkä ole ihan niin rikasta kuin Läckbergin, mutta riitti kyllä tekemään ainakin tämän lukijan tyytyväiseksi.
Mutta mikäs, armaat bloggaajatoverit, on Jungstedtin viihdyttävin murhakertomus, eli mihin kannattaa tarttua seuraavaksi?
Osallistun kirjalla Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseen ja nappaan jälleen kerran pisteen Ruotsissa käväisystä.
Jos pidät Läckbergistä, ovat Jungstedt ja Jansson sinulle ihan nappivalintoja, samoin myös Åsa Larsson. Jungstedtin Gotlanti-sarja on minusta aika tasalaatuinen (myös valitettavasti tasa-paksu), joten voit huoleti lukea minkä tahansa seuraavaksi. Janssonin kirjojasarjan loppupää sijoittuu sekin hieman hämmentävästi Gotlantiin, joten minulla ne alkavat sekaantua mielessä. Mutta olen siis seuraillut melko tiiviisti molempia, sillä ne ovat juuri sopivan viihteellisiä dekkareita.
VastaaPoistaAinakin yksi hyllyssäni majaileva Jansson on luettava kokeiluksi, ja Larssonin paljon kehuttu uutuus kiinnostaa kyllä myös kovasti.
PoistaTeuvon kuvat kävi täällä ja toivottaa oikein hyvää juhannusta täältä Noormarkusta www.ttvehkalahti.blogspot.com
VastaaPoistaKiitos!
PoistaMinä rakastan Läckbergiä, Janssonia ja Larssonia, mutta Jungstedtilta olen lukenut yhden romskun, joka jäi kesken... Jokin siinä vain tökki, vaikka yleensä ruotsalaiset dekkarikirjailijat ovat takuuvarmoja valintoja. Pitäisi ehkä antaa Marille vielä mahdollisuus.
VastaaPoistaMuistelen, että siekin luit Numeropelin? Mulla meneillään Verdonin uusin teos ja aivan loppusuoralla ollaan. Toodella upea trilleri <3
Ainakin tämä Jungstedtin kirja alkoi ihan sopivan vauhdikkaasti, joten ehkä Mari tosiaan on ansainnut toisenkin mahdollisuuden...
PoistaTein heti Sokkoleikille tilaa lukulistallani, kun kehuit kirjaa. Ja kyllä! Verdonin uusin on huippuhyvä! Eilinen juhannuksesta selviytymispäivä meni melkein kokonaan kirjan parissa, ja nyt illalla kotiin tultuani olen taas vain lukenut ja lukenut. Kirjan tarina rakentuu herkullisen hitaasti ja koukuttavasti!:)
Hienoa, että tykkäät ;D se on kyllä mahdottoman koukuttava ja arvoituksellinen teos!
Poista