1949 suom. 1958
255 s./Otava
Yksi vuoden parhaimpia lukukokemuksia on tässä, siitä uskallan olla varma! Olen parin edellisen vuoden aikana lukenut useita uudisraivaajista kertovia kirjoja ja tämä ruotsalainen klassikkosarja kannatti myös ehdottomasti korkata.
Kirjojen keskellä -blogin Maija suositteli minulle Mobergin seitsemään osaan jaettua kirjasarjaa jo pari vuotta sitten ja vasta nyt tulin tarttuneeksi siihen. Kirjan tarina tuli siinä mielessä ajankohtaiseksi, että ensimmäinen matkani New Yorkiin alkaa olemaan käsillä ja halusin virittäytyä tunnelmaan hyvissä ajoin. Olemme alustavasti suunnitelleet koluavamme museoista pelkästään Luonnontieteellisen museon, mutta tämä(kin) kirja vahvisti tunnetta siitä, että siirtolaisuutta käsittelevä museo voisi olla kiinnostava.
Maastamuuttajat -sarja alkaa 1800-luvun Ruotsista, jossa Smoolannin Ljuderissa asuvat talonpoikaisperheet ottavat osaa ensimmäiseen suureen muuttoaaltoon Atlantin toiselle puolelle. Pohjois-Amerikan Yhdysvallat on lähes pelkästään huhupuheista tuttu maa, mutta sen vetovoima on niin kova, että Jumalaa pelkäävät talollisetkin uskaltavat myydä kaiken omaisuutensa voidakseen lähteä tavoittelemaan parempaa elämää vieraalle mantereelle. Vaikka Yhdysvalloissa sanotaankin asuvan pelkkää roskasakkia, joka on lähtenyt velvollisuuksiaan karkuun Vanhasta maailmasta ja myrkyllisiä käärmeitäkin joutuu varomaan jokaisella askeleella, tuntuu hedelmällinen maa ja vaurastumisen mahdollisuus tilaisuudelta, jota ei voi jättää käyttämättä.
Luvassa on siis mitä luultavimmin hieno ja tarkkanäköinen ajankuvaus ruotsalaisista siirtolaisista Uuden maailman haasteiden keskellä. Ensimmäisessä osassahan muutto alkaa vasta varovaisesti itää nuoremman polven keskuudessa ja vuosien mittaan se pikkuhiljaa konkretisoituu vanhemman väen vastusteluista huolimatta. Toinen osa, jossa pitkä merimatka alkaa olisi varmasti kiinnostavaa luettavaa esimerkiksi lentokoneeseen Nykin matkaa ajatellen... Täytyykin lähteä metsästämään sitä antikvariteetista!
En voi sanoa olevani suuri klassikoiden ystävä. Tunnun pääseväni vain harvojen kanssa samalle aaltopituudelle, mutta Mobergin kirjan kanssa yhteinen sävel löytyi melkein heti ja nyt palan halusta tietää miten rohkeiden siirtolaisten käy laivan saavuttua New Yorkiin. Taakse ovat jääneet vanhat sukulaiset ja ystävät, joita ei ole mahdollista nähdä enää koskaan ja edessä siintää uusi elämä, josta on unelmoitu kuukausi toisensa jälkeen.
Suosittelen!
Mulla on ollut vähän kielteliset ennakkoluulot Mobergin kirjasarjaa kohtaan. Siis siitäkin huolimatta, että olen jostain kirjaston poistomyynnistä napannut itselleni sarjan muutaman osan ruotsinkielisenä. Tekstisi luettuani kielteiset ennakkoluuloni kaikkosivat ja taidanpa minäkin sarjan jossain vaiheessa korkata. Jotenkin 1800-luku on alkanut kiinnostaa kovasti ja luulen, että tässä sarjassa saattaisi olla hiukan samaa henkeä ja kiehtovuutta kuin Ekmanin Sudentalja-trilogian ekassa osassa, mutta myös Lundbergin Leossa, jonka juuri luin.
VastaaPoistaTämä oli niin helposti lähestyttävä, että hämmästelin sitä vaan sivusta toiseen. Olen jotenkin tottunut siihen, että klassikoiden kanssa täytyy aina vääntää...
PoistaMinulla tuli Mobergin kirjasta mieleen Pieni talo preerialla ja Myrskyluodon Maija.
Voi miten ihanaa, että luit tämän ja vielä pidit! :)
VastaaPoistaMinustakin sarja on tosiaan erittäin hyvä, eikä ollenkaan vaikea.
Näiden lisäksi olen lukenut Mobergilta Morsianten lähteen, jota suosittelen myös. :)
Tässä onkin nyt moneksi vuodeksi puuhaa, kun haluaisin lukea sekä tämän, Pieni talo preerialla että Myrskyluodon Maijan kokonaan.
PoistaKiva vinkki, kiitos! Enpä ollut tästä kuullutkaan, mutta aihe on totisesti kiinnostava. Menkää ihmeessä käymään siellä siirtolaisuusmuseossa, se on kuulemma kokemisen väärti. Ja sitten kerrot kaiken mullekin. ;)
VastaaPoistaJoo, en olisi tähän kyllä ilman Maijan vinkkiä tajunnut tarttua, kun en ollut koko sarjasta mitään aikaisemmin kuullutkaan:)
PoistaSiirtolaisuusmuseo kiinnostaisi kyllä koko ajan enemmän... Ja luulisi, että museo on the suurkaupungissa toteutettu vimpan päälle! Eli että nyt jos koskaan kannattaisi mennä:)
Uusi kirjatuttavuus minulle. Miehelläni on vanhoja kauppakirjoja isän peruina, isä oli maanviljelijä. Ennenvanhaan kauppakirjoihin piti olla sukuselvitykset ja nyt me on luettu niitä ilomielin. Kauppakirjojen allekirjoitukseksi riitti se ruksin piirtäminen ja yleensä piti olla rippikoulun käynyt ja nauttia kansalaisluottamusta, jotta sai edes olla todistamassa kaupantekoa. Monet myyjät olivat muuttaneet Amerikkaan tai Ruotsiin, joten oli kiva seurata näitäkin sukupolkuja.
VastaaPoistaEn ollut aikaisemmin juurikaan pysähtynyt miettimään, mitä Se oikeasti tarkoittaa, kun lähtee siirtolaiseksi toiselle mantereelle 1800-luvulla, mutta Moberg toi kaikenlaiset tuntemukset hyvin esille. Tyyli oli vielä jotenkin mukavan neutraali, mutta silti kyyneleet silmissä luin muutamia "mahtipontisia" aikaa kestäviä lauseita.
PoistaMobergin Maastamuuttajat on hieno kirjasarja! Pidin alkuosista enemmän kuin viimeisistä, mutta joka tapauksessa ne kannattaa lukea kaikki.
VastaaPoistaOn kiva, kun ei etukäteen tiedä ollenkaan, mitä sarjassa on luvassa tai kuinka monen sukupolven tarina siinä tullaan kertomaan. :)
VastaaPoistaMuistan katsoneeni jonkin pätkän tv:stä joskus aikoinaan tätä Maastamuuttajat-sarjaa, mutta kuvaus, jossa --- jaa, mutta eipä sitten paljastetakaan mitä tapahtui, mutta minulle se oli kyllä liikaa. En tiedä, kuinka kirjasarja sitten vaikuttaisi, jos uskaltautuisi lukemaan.
VastaaPoistaAi tästä on tv-sarjakin! No, enpä ihmettele, tarina sopii kyllä loistavasti ruutuunkin. Vielä kirjasarja ei ole tuntunut mitenkään liian järkyttävältä, mutta ei perhe ole saanut suruiltakaan välttyä...
PoistaNiin on hyvä, että on pitänyt kahteen kertaan hyllystä lukea koko sarja.
VastaaPoistaVoi että! Tämä sarjahan on pakko lukea! Olen hurjan kiinnostunut siirtolaisuudesta ja toisaalta rakastan lukea 1800-luvulle sijoittuvia, etenkin pohjoismaisia romaaneja. Kiitos mainiosta vinkistä, tämän lisään tbr-listalleni ja vieläpä sen melko kärkipäähän! :)
VastaaPoistaVoin sanoa etten ole aikoihin lukenut niin mukaansa tempaavaa klassikkoa kuin tämä Maastamuuttajat. Voin suositella kaikille. Miten joku osaakin kirjoittaa yksinkertaisistakin asioista niin mielenkiintoisesti.TOSI HYVÄ KIRJASARJA. (Viides kirja seitsemästä menossa.
VastaaPoista