Puolivuosikatsaus

Lukuvuosi 2013 on edennyt odotetunlaisesti. Olen pyrkinyt keskittymään teemalukemiseen ja kaikki on sujunutkin sillä saralla yllättävän hyvin. Hampaita on toki välillä saanut kiristellä väsymykseenkin asti, kun houkuttelevat uutuudet ovat melkein saattaneet kiusaukseen. Teemailun aion kuitenkin hoitaa kunnialla loppuun saakka - tuleehan kuuden kuukauden päästä jo uusi vuosi ja uudet uutuudet;)

Tammikuun pyhitin vuonna 2012 ilmestyneille kirjoille, joista blogikollegani olivat olleet viime vuonna keskimääräistä innostuneempia. Luin ihastuttavan melankolisen lapsuudenkuvauksen Kani nimeltä jumala, tuhopolttoja poikavuosilta tarjoavan Etten palaisi tuhkaksi, synkähköjä tarinoita pursuavan novellikokoelman Pieni musta kirja ja kutkuttavan hyvän jännärin Uhrilahja. Kani nimeltä jumala teki vaikutuksen, mutta nyt kun aikaa on jo kulunut, pelkään ettei hyvä tarina kuitenkaan kanna vuoden parhaisiin lukukokemuksiin asti. Uhrilahjalla puolestaan on hyvät mahdollisuudet olla mukana kärkikahinoissa, sillä olen yleensä ottanut listalleni muutaman jännärinkin. Lukemistani kirjoista kolmehan oli edustettuna Blogistanian Globalia 2012 top-10:ssä. Itse suosittelisin muille luettavaksi viime vuoden kirjasadosta ainakin kirjoja Illallinen (Herman Koch) ja Sisareni, rakkaani (Joyce Carol Oates).

Helmikuussa keskityin talviaiheisiin kirjoihin, joista suurin osa oli odottanut sopivaa lukuhetkeä jo useamman vuoden ajan. Yömyrsky yhdisteli minulle mieluisalla tavalla lukuromaania ja kummitustarinaa. Mantelintuoksua lumimyrskyssä ei ole Läckbergin parasta antia, mutta viihdyin pienoisromaanin parissa pyrkien itsekin ratkaisemaan kinkkistä rikosta. Muumikirja Taikatalvi loihti silmieni eteen henkeäsalpaavan kauniin talvimaiseman ja koin hetken aikaa lapsenomaista riemua vallitsevasta talvisäästä. Kuukauden nuortenkirja Punainen kuin veri tarjosi sen verran tiukkoja juonenkäänteitä, ettei talvisiin sääilmiöihin ehtinyt jäädä rypemään, mutta Pitkä talvi preerialla -kirjan paukkupakkaset puolestaan tulivat suoraan lukijankin luihin ja ytimiin. Talviteemainen lukukuukausi tulee varmasti olemaan yksi suosikeistani vuoden lopullakin, sen verran nappiin kaikki kirjavalinnat menivät ja voin sanoa todella nauttineeni lukemisesta helmikuussa. Yksi kaikkien aikojen parhaista talvikirjoista muuten on Tess Gerritsen Jääkylmä.

Maaliskuussa pakkasin mielikuvituslaukut ja lähdin kiertämään Iso-Britanniaa yöpyen inspiroivissa rakennuksissa. Mielikuvitus todella pääsi lentoon! Neiti Peregrinen koti eriskummallisille lapsille ei ehkä ollut ihan niin hyvä kuin olisin sen suonut olevan, mutta kartanokuvaus oli hoidettu hienosti. Syystanssiaiset puolestaan vei minut vanhojen ystävien seuraan herra Darcyn tiluksille. The Woman in Black aiheutti minulle en-uskalla-liikkua-asunnossamme-yöllä-yksin-syndrooman, joten jännittävistä hetkistä oli tosissaan kyse;) Kartanokierros päättyi Vieraan lapsi -kirjan lukemiseen. Teos oli pettymys, mutta kokonaisuutena kartanotarinoista lukeminen oli mieluisaa puuhaa. Muita ihania kartanokirjoja ovat Vieras kartanossa, Paluu Rivertoniin, Kolmastoista kertomus, Pitkän päivän ilta sekä tietenkin Jane Austenin että Brontën sisarusten teokset. Ne kaikki tulen varmasti joskus lukemaan vielä uudelleen (ja uudelleen) vaikken yleensä uusintalukua hirveästi harrasta. 

Huhtikuussa luin uusien ystävien toivossa. Selkeitä tuloksia en kuitenkaan tällä kertaa saanut, välillä sen tietää heti, että joku kirjailija on samalla aaltopituudella kanssani ja välillä se taas vaatii pikkuhiljaa etenevää tunnustelua. Kaikki mitä rakastin oli kieltämättä kelpo tiiliskivi, mutta jotain jäi silti puuttumaan. Meriharakat kosketti ja Mistä puhun kun puhun juoksemisesta inspiroi juuri oikealla hetkellä epävarmaa juoksijaa, mutta vielä pitää lukea lisää ennen kuin heittäydyn Fletcherin tai Murakamin fanijoukkojen jatkoksi.  Uuden ystävän toivon muuten saavani tulevaisuudessa myös Jeffrey Eugenidesistä ja Jonathan Franzenista. Middlesex ja Naimapuuhia sekä Vapaus odottelee kirjahyllyssä saamatonta lukijaa.

Toukokuussa oli vuorossa legendaariset naishahmot, ja ihan ensimmäisenä korjasin aukon sivistyksessäni ja luin Peppi Pitkätossun. En voi sanoa ihastuneeni. Seuraavaksi oli vuorossa Kleopatran elämäkerran ja vaikutuin niin Kleopatrasta itsestään kuin Egyptistäkin. Bridget Jonesin päiväkirjakin tuli luettua läpi, mutta elokuvat ovat jo varastaneet spotlightin minun suhteeni eikä kirjan tarinalle oikein ollut enää mielessä tilaa tai tarvetta. Viimeiseksi tutustuin kiinalaisten adoptiotyttärien elämän lähtökohtiin Kiinan kadotetut tyttäret -kirjan kanssa ja havahduin ymmärtämään lisää maailmasta. Kyseessä ei lopulta ollutkaan suosikkiteemani vaikka olin näin olettanut, mutta muutama hyvä lukukokemus pelasti suuremmilta pettymyksiltä.

Kesäkuun vietin tutustuen Keltaisen kirjaston oletettuihin helmiin. Ishiguron Yösoittoja ei millään onnistunut olemaan yhtä valloittava kirja kuin aikaisemmat lukemani kirjailijan teokset, mutta huonostakaan kirjasta ei siis ole kyse. Marilyn Monroe -kiinnostustani hankin paikkaamaan teoksen Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe, mutta ajatuksen tasolla toiminut koiranäkökulma ei vain vakuuttanut käytännössä. Kertomus näkevistä meinasi ajaa lukijansa epätoivon partaalle, mutta lopulta tarina lähti käyntiin viimeisen sadan sivun aikana ja tunnistin kirjasta sen Saramagon, josta niin kovasti pidän. Teurastamo 5 oli myös tarkoitus lukea, mutta kävi niin, että tarina osoittautuikin sillä tavalla ällöttäväksi, etten oikein voinut syödä ja lukea samaan aikaan.

Puolen vuoden aikana olen myös ehtinyt lukumaratonille, lukenut kuukausittain yhden nuortenromaanin, valinnut kirjoja luettavakseni Naiskirjailijoiden 100 kirjaa ja Mieskirjailijoiden 50 kirjaa -listoilta sekä suorittanut muutenkin lukuhaasteita parhaani mukaan.

Kiinteistöhaaste sujuu vauhdikkaasti, kartano on jo pystyssä ja neljän kirjan jälkeen lopullinen päämäärä eli linna on valmis ja haaste suoritettu. Suurin osa kiinteistöstä on toistaikseksi ollut kartanoita, linnoja ja suuria huviloita. Osassa niistä on ollut kotoinenkin tunnelma, mutta lopulta ehkä Pitkä talvi preerialla -kirjan pieni kaupunkitalo on herättänyt eniten tunteita. Yksi vuoden lempihaasteistani, ehdottomasti.

Avioliittojuonia etenee hitaanlaisesti, mutta onneksi lukuaikaakin on vielä jäljellä. Tinahäät olen suorittanut kahdella kirjalla, mutta tarkoituksena olisi päästä timanttihäihin kuudella kirjalla. Parisuhdekirjat eivät taida valikoitua luettavakseni kovinkaan usein, mutta tänä vuonna haluaisin ehtiä lukemaan esimerkiksi Myrskyluodon Maija -sarjan toisen osan ja Franzenin Vapauden.

Koen 13 kotimaista kirjailijaa ei ole myöskään vielä oikein ottanut tuulta alleen. Toistaiseksi minulla on neljä kirjaa kasassa, mutta olen vakuuttunut siitä, että saan loput 10 helpostikin luettua loppuvuoden aikana. Vaikeuksia haasteen kanssa aiheuttaa se, että toistaiseksi suorittamani teemakuukaudet eivät ole oikein sopineet yhteen kotimaisen kirjallisuuden kanssa.

Kansankynttiläin kokoontumisajot on tällä hetkellä vaiheessa Taskulamppu eli kuusi luettua kirjaa kolmesta eri kategoriasta. Tavoitteena on toki sivistyksen ylin taso eli Hehkulamppu yhdeksällä kirjalla ja neljällä kategorialla. Olen todella innoissani lukemassa tietokirjallisuutta, joten tämä haaste oli suorastaan taivaan lahja tällaiselle kaunokirjallisuudessa jumittavalle.

Ihan niin kuin ylläolevassa ei olisi jo tekemistä loppuvuodeksikin - tuntuu että kaipaan lisää haastetta! So American -haasteessa osavaltiokäyntejä puuttuu vielä 33, Kirjallinen maailmanvalloitus etenee suorastaan naurettavan hitaasti. Naiskirjailijoiden 100 kirjaa -listalta olen lukenut tähän mennessä 45 kirjaa ja Mieskirjailijoiden 50 kirjaa -listalta 8 kirjaa. Kirjalistojen parissa ei ole tarkoitus nyhvätä koko elämää, joten jatkan kirjojen lukemista innokkaasti. Haluaisin myös saada klassikkolistauksilta teoksia ruksituksi ja melkein kaksi vuotta sitten blogikollegoilta saatuja suosituskirjoja luettua. Olen jo keksinyt kivan haasteenkin ensi vuodeksi ja haluaisin lanseerata sen itselleni jo nyt, mutta nyt on oikeasti maltettava! Loppuvuodeksi haastan kuitenkin itseäni seuraavalla tavalla:

- Naiskirjailijoiden 100 -listalta luettujen määräksi 50/100
- Mieskirjailijoiden 50 -listalta luettujen määräksi 15/50
- Klassikkolistoilta lukuun ainakin viisi teosta
- Blogikollegojen suosituslistalta lukuun ainakin kolme teosta
- So American -osavaltiovisiittejä ainakin kaksi