keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Kuukauden nuortenkirja: Toisaalla


Salla Simukka
2012
233 s./Tammi


Luin viime vuoden puolella Simukan kirjakaksikon ensimmäisen osan, jossa lukijalle tarjoiltiin kutkuttava näkymä tulevaisuuden maailmaan, jossa ihmiset luokitellaan oman lahjakkuusalueensa mukaisiin ryhmiin mahdollisimman nuorena. Kirjan päähenkilö Emmi viettää syrjäänvetäytyvän elämää, onhan hän 15-vuotiaana edelleen Potentiaali, vailla kutsumusta. Eräänä aamuna Emmi herää ja huomaa kaikkien muiden ihmisten kadonneen mystisesti. Jäljellä-kirjaa lukiessa herää kymmeniä kysymyksiä, joiden vastauksia joutuu etsimään kuitenkin vasta jatko-osasta.



En ollut mitenkään älyttömän vaikuttunut ensimmäisestä osasta, mutta Toisaalla sai minut innostumaan. Vastaukset, joita odotin olivat minulle mieleen, ja ne nostivat tarinan arvoa huimasti. Jatko-osan tapahtumista ei voi juuri pukahtaa paljastamatta liikaa, sillä kaikki liittyy tietenkin siihen, miksi maailma tyhjeni niin yllättäen. Paljastan kuitenkin sen verran, että olen erittäin tyytyväinen
Simukan juonenkuljetteluun sekä näkökulman vaihtoon, joka kummasti puhalsi uutta tuulta lukukokemukseen. Ensimmäisessä osassa tutuksi tulleista henkilöistä paljastuu myös uusia piirteitä, henkilöt saavat hieman lisäsävyjä, ja sekös on mukavaa lukijan ravistelua.



Suosittelin kirjakaksikkoa ahkerasti työpaikallani joulun aikaan, ja nyt luettuani tarinan kokonaan voin jatkaa suositteluja hyvällä omatunnolla. Simukan dystopia tarjoaa hyvät puitteet, joten viihtyminen laadukkaan nuortenkirjallisuuden parissa on helppoa.

6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. On se sitäkin! Toinen osa oli ehkä jännempi. Tai ainakin se odotus, että saa vastauksia mieltä kaihertaviin kysymyksiin. Ensimmäinen osa on siinä mielessä mielenkiintoinen, että on kiinnostavaa seurata, miltä tuntuu olla yksin maailmassa ja mitä ihminen silloin tekee ja millaisia vaiheita käy läpi.

      Poista
  2. Tähän pitäisi tutustua. En ole lukenut Simukalta vielä yhtään kirjaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kyllä, ja virkistävää, ettei tämä ole mikään ikuisesti jatkuva sarja vaan mukavan tiivis kahden kirjan setti. Keväällä Simukalta tulee taas lisää kirjoja, ehkä tutustun niihinkin vielä...

      Poista
  3. Tykkäsin itsekin Toisaalla kirjasta, ja olen samaa mieltä, se oli parempi kuin ensimmäinen osa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin lämpesin toiselle osalle enemmän, ensimmäisestä osasta jäi himpun verran sellainen fiilis, että siinä oltaisiin voitu jotenkin revitellä enemmänkin yksin maailmassa -teemalla.

      Poista