keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Neiti Etsivä ja luolan arvoitus & Nummelan ponitalli ja Haamulinnan kadonnut ori

Kun lukujumi antaa kuulua itsestään, ei auta muu kuin suunnata kirjastoon ja hakea tilanteen purkamiseen Neiti Etsivä ja Nummelan ponitalli -sarjojen kirjoja. Auttaa joka kerta!

Neiti Etsivässä päädytään viattoman shoppailureissun kautta Punaisen veräjän maatilalle, jonka mailla kummallinen lahko pitää kokouksiaan. Juoni oli mielestäni jopa yllättävän monimutkainen ja monitahoinen, siis ollakseen Neiti Etsivä -kirja. Valitsin jälleen kirjaksi sellaisen, jossa kolmen tytön porukka selvittelee rikoksia, sillä jo lapsena vierastin niitä tarinoita, joissa Paula seikkaili yksin.

Nummelan ponitallissa puolestaan osa talliporukasta lähtee ansaitulle lomareissulle vanhaan kartanoon, jonka tiluksilla on myös jotain pielessä. Maailmanluokan ori majailee kartanon tallissa, kunnes katoaa eräänä yönä eikä nummelalaisten auta muu kuin yrittää selvittää rikosvyyhtiä. Sarjan kirjoja oli edelleen kirjastossa runsaasti esillä, ja ajan ollessa rajallinen otin ihan summamutikassa kirjan jännittävän nimen perusteella. Hieman harmistuin, ettei koko porukka ole tässä koossa, mutta ehkä seuraavassa sitten...

Huomio 1. Luen aika paljon jännityskirjallisuutta, ja siksi minua huvittaakin suuresti se, että lukiessani näitä tyyliin kolmas luokkalaisille tarkoitettuja kirjoja, minua jännittää enemmän kuin aikuisten kirjallisuuden parissa:D Sarjamurhaajat saavat rellestää kuinka paljon tahansa, ja pää pysyy lukijalla kylmänä, mutta annas kun nuortenkirjassa kerrotaan kauhukertomuksia nuotion ääressä, niin tämä tyttö ei uskalla mennä vessaan pimeän käytävän poikki:D

Huomio 2. Nummelan ponitalli -sarjassa Päkällä on koira Fifi. Miksi olen siinä uskossa, että myös Paulalla on ollut samanniminen koira?! Siis olin vielä vähän aikaa sitten pistämässä pääni pantiksi siitä, että Paulalla on suuressa osassa kirjoista koira, mutta luettuani nyt muutaman, ei koiraa ole kyllä tullut vastaan. Mutta missä nuortensarjassa sitten seikkailee Fifi-niminen koira, koska joku muukin on oltava kuin Nummelan ponitalli?!

Huomio 3. Tämä on ensimmäinen kerta kun luen Nummelan ponitalli -sarjaa lapsuusvuosien jälkeen. Olen varjellut muistoissani varsinkin sarjaan liittyvää huumoria, joka oli aikoinaan mielestäni suorastaan verratonta. Minun on jatkettava Nummelan porukan seurassa muutaman muunkin kirjan verran, sillä huumorin taso on selvitettävä. Tirskahtelin tässäkin pari kertaa, mutta tikahtunut en. Ja haluan tikahtua, mikäli mahdollista.

Huomio 4. Jos Neiti Etsivässä puhutaan kuoleman vaarasta sanoilla "Voi Paula, älä nyt hanki itsellesi vaikeuksia" niin Nummelan ponitallin jokaisessa kirjassa on oltava sana "Puskalennätin". Juoruilusta ei ikinä kerrota muulla termillä, vaan aina käytetään tuota puskalennätintä, joka hyppäsi ah, niin tuttuna kirjan sivuilta monen vuoden jälkeenkin.

Huomi 5. Tämä ei varmasti jää tähän. Tulee uusia lukujumeja ja uusia vanhoja kirjoja.

Osallistun kirjoilla Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahtiin (nuortenkirjallisuus) ja So American -haasteeseen, jossa tosin olen jo valloittanut Illinoissin, jossa jonkun lähteen mukaan Neiti Etsivät mukamas tapahtuvat...

12 kommenttia:

  1. Erinomaisia havaintoja :D

    Samoja kirjoja itsekin lapsena ahmin, joskaan varsinaista heppatyttövaihetta minulla ei ole koskaan ollut.

    Noissa Neiti Etsivässä on sinäänsä koukuttava rakenne, että niissä kirjoissa luku päättyy usein johonkin jännittävään kohtaan johon lukemistsa ei vaan voinut koskaan jättää -oli pakko jatkaa samantien seuraavaan lukuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nummelan ponitalli on siitä jännä sarja, että vaikka en ikinä hevosista ole pitänyt, on kyseiseen sarjaan ollut todella helppo tarttua ja sen kaveriporukan hengailuihin kiintyä.

      Pitääkin ensi kerralla lukea Neiti Etsivä juuri tuota rakennetta silmällä pitäen! Onhan asia varmasti noin, mutta jotenkin en ole koskaan tajunnut sitä:D

      Poista
  2. Oijoi, pitäisi joskus kokeilla Nummelan ponitallia ;) Ne oli tämän hevoshullun ykkösjuttuja joskus k a u a n sitten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin päädyin odottamaan melkein 15 vuotta ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan!:) Tekisi oikeasti mieli tahkota koko sarja läpi, koska töissä törmään jatkuvasti näihin uusiin Nummelan ponitalli -kirjoihin, jotka ovat aina tiettyjen tyyppien muistelukirjoja tyliin Repen ja Kikan muistelmat. Niissä ilmeisesti muistellaan kaikkea mitä nämä henkilöt ovat yhdessä kokeneet ja eihän sellaista voi lukea ennen kuin on lukenut kaikki kirjat:D

      Poista
  3. Hei Sonja en ole tuota Luolan arvoitusta lukenutkaan, kuulostaa jännittävältä! Oletko lukenut sellaista Neiti Etsivää kuin Noitamerkki? Sitä on vaikea saada mistään ja nimen perusteella se vaikuttaa todella pelottavalta. Ajattelin vaan jos tietäisit siitä jotain...

    Merja Jalon joitain hevoskirjoja olen lukenut lapsuudessani, mutta Nummelan ponitalli-sarjaa en oikein muista enää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sara, en ole tainnut kuullakaan Noitamerkki-nimisestä kirjasta! Onkohan sitä edes noissa suomenkielisten kirjojen listoissa, jotka on painettu kirjoihin? Muistelisin, että ainoastaan Postivaunujen salaisuus jäi minulta lukematta, sitä en koskaan saanut käsiini.

      Poista
  4. Hmm, olen kyllä melko varma, että Paulalla kyllä ON jonkinmoinen koira kehissä aina silloin tällöin, nimestä en tosin mene takuuseen... Häiritsevää, en muista tarkemmin! Pitäisi varmaan virkistää Neiti Etsivä -muistoja jossain vaiheessa minunkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et arvaa, miten paljon tämä koira-asia on onnistunut vaivaamaan minua!:D Täytyy vain jatkaa Neiti Etsivien parissa, ja huutaa hep sitten, kun koira näyttäytyy. Luulisin sen olevan sellaisessa kirjassa mukana, jonka tapahtumat sijoittuvat River Heightsiin. Toistaiseksi olenkin lukenut vain muille maille sijoittuvia kirjoja...

      Poista
  5. "Neiti Etsivä ja unohtuneen koiran arvoitus" olkoon siis missiomme!

    VastaaPoista
  6. Nummelan ponitalleissa ne hevoset ei ole samalla tavalla ykköstarkoitus, kuten monissa muissa heppakirjoissa. En itsekään ole heppatyttö ollut koskaan, mutta siitä huolimatta sarja kolahtaa. Niissä muistelukirjoissa on muuten ihan uuttakin materiaalia eikä vaan kertausta vanhasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset, Velma! Minussakaan ei ollut tippaakaan hevostyttöä pienenä, mutta silti ihastuin ikihyviksi Nummelan porukan iloiseen ja rentoon meininkiin. Onneksi hevosia ei sarjassa samalla tavalla ihannoida överisti, koska muuten olisi saattanut jäädä hyvä sarja lukematta... Muistan tosin kyllä lukeneeni hyvillä mielin myös Jutta-sarjaa, jota löytyi meiltä kotihyllystä.

      Poista
  7. Olen lukenut kaikki suomennetut Neiti Etsivät ja moneen kertaan ja nyt taas luen niitä! :D se on vaa nii paras! Harmittaa, kun ei oo enempää suomennettu :( Ja nyt on tavoitteena saada joka ikinen Neiti Etsivä kirja kokoelmaan.

    Ja Nummelan Ponitalli sarjan oon lukenut läpi, sen kans monta kertaa. :D

    VastaaPoista