sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Beige













Kreetta Onkeli
2005
127 s./Sammakko


Pienen kyläpahasen kasvatti, nuoreksi naiseksi kasvanut Vappu on kipeästi miehen tarpeessa. Helsingin on määrä olla paikka, jossa kaikki unelmat käyvät toteen. Uudessa kaupungissa Vappu tietää keräävänsä lukuisten miesten ihailevat katseet ja elämä muiden syrjimänä lihavana ällötyksenä jää menneisyyteen. Kesän alussa Vappu hurauttaa bussilla Helsinkiin ja päätyy töihin paikalliseen pikkukirjastoon. Päivät kuluvat, mutta uusi elämänvaihe ei näytäkään tarjoavan miehiä ja erotiikkaa. Sen sijaan toteutumattomat fantasiat ja yksinäisyys valtaavat tytön mielen.

Beige valikoitui lukupiirimme tämänkertaiseksi kirjaksi. Odotimme kaikki tarinalta enemmän tai vähemmän kepeää eloa ja pientä arjen erotiikkaa, mutta kirja olikin tunnelmaltaan ahdistava ja surumielinen. Henkisesti pahoinvoiva Vappu ei ole kovin hilpeä pääosan esittäjä. Kukaan ei tunnu huomaavan tyttöä - paitsi kun on aika antaa asiatonta palautetta Vapun runsaista muodoista. Vapun miesfantasiat alkavat pikkuhiljaa lipua vaarallisille vesille, kun pienimuotoinen haaveilu vaihtuu omissa kuvitelmissa elämiseen.

Pienoisromaanin tarina on kaiken kaikkiaan onnistunut: olennainen kerrotaan tarkasti valituilla lauseilla ja kohtauksilla. Hienosta kerronnasta olisin varmasti saanut enemmänkin irti, jos vain olisi ollut aikaa lukea kirja yhdellä kertaa. Tipottain luettuna tarina muuttui välillä hieman sekavaksi. Pidin siis kirjasta vaikkei se ollutkaan sellainen kuin olin nimen perusteella olettanut. Lasten ja nuorten kiusaaminen käy aina sydämeen, enemmän kuin mikään muu aihe maailmassa. Silti mitä luultavimmin en olisi ollut Vapun ystävä Hiekkakylässä. 

Tulevaisuudessa tulen varmasti tutustumaan Onkelin muuhunkin tuotantoon. Ainakin Iloista taloa on suositeltu kovasti.

7 kommenttia:

  1. Hei! Eikös kirjan alaotsikko ollutkin Eroottinen kesä Helsingissä? Lataa vähän toisenlaisia odotuksía kuin mitä sisältö antaa!
    Olen laittanut itsellenin muistiin, että vapun elämä lipuu ohitse. Se on aina surullista.

    VastaaPoista
  2. Juu, alaotsikko oli juuri tuo kepeä Eroottinen kesä Helsingissä. Ja alaotsikko oli syy miksi päädyttiin valitsemaan juuri tämä kirja. Tyttöjen kanssa oli hilpeät keskustelut meneillään ja kirjoitettiin kirjaston hakuohjelmaan asiasanaksi erotiikka ja tämä ponnahti silmille:) No, tällaisenaan kirja luultavasti antoi lukijalle paljon enemmän kuin se kepeä versio olisi antanut.

    VastaaPoista
  3. Minä odotin myös jotain vähän muuta. Ihan kauhean ahdistava kirja nuoruudesta. Mutta ehkä tuo sana beige viittaa kirjan todelliseen laatuun. Tyyliltänsä kirja oli ihan OK, mutta Kreeta Onkeli ihan selkeästi yrittää liikaa. Hienot kielikuvat muuttavat välillä tekotaiteellisuudeksi. No tulipahan luettua ja ahdistuttua.

    VastaaPoista
  4. Minulle tämä teos oli jonkinlainen pettymys, ehkä myös odotin vähän kepeämpää kirjaa. Tein tästä ja Kutsumuksesta arvion blogiini: http://kirjaintenvirrassa.blogspot.com/search/label/Onkeli%20Kreetta

    Pidin kyllä Kutsumuksesta todella paljon enemmän. Olen myös saanut suosituksia tarttua Iloiseen taloon.

    VastaaPoista
  5. Toscu: No ihan oikeassa olit tuon pienen tekotaiteellisuuden kanssa. Mä yritän olla kiinnittämättä siihen nykyään liikaa huomiota, kun mun mielestä melkein joka toisessa kirjassa on kohtia jotka menee jotenkin yli:)

    Hanna: Käynkin heti kurkkaamassa arviosi. Nyt on kiva lukea muidenkin mielipiteitä, kun oma lukukokemus on niin tuoreena mielessä:)

    VastaaPoista
  6. Beige on muuten erittäin hyvin kirjan henkilöä kuvaava väri. Voi olla, että saan ahdistuksen värähdyksiä vielä pitkään kyseisen väri nimen kuullessani.

    Ja Hannalle vielä: minuakin vähän kummastutti aikuisten ihmisten suorasukainen lihavaksi haukkuminen. Eihän tuollaisia ihmisiä oikeasti voi olla! Tai että kaikki Vapun kohtaamat henkilöt puhuisivat noin tökerösti. En kyllä suostu uskomaan.

    VastaaPoista