maanantai 11. helmikuuta 2013

Taikatalvi

Tove Jansson
1957 suom. 1957
121 s./WSOY


Talviteemassa olen päässyt vihdoin ns. fiilistelyvaiheeseen. Senhän jo melkein arvaakin, mitä kirjassa tapahtuu, kun yhdistetään jännitys ja lumimyrsky (viittaus kirjoihin, joita toistaiseksi olen lukenut kuukauden teemaan liittyen), mutta muumikirjallisuuden parissa pääsin hieman toisenlaisiin mielenmaisemiin. Tässä vaiheessa vuotta lumikinoksissa tarpominen alkaa kieltämättä uuvuttaa pientä kulkijaa ja ajatukset vaeltavat helposti tuleviin keväisempiin päiviin. Vaikka periaatteessa pidän talvesta aika paljonkin - ja suorastaan rakastan siihen liittyvää synkistelyä -kaipaan helmikuussa jo pientä vertaistukea kevään odottamiseen. Taikatalvi osuikin siis juuri oikeaan hetkeen elämässäni, sillä sen voimin jaksan taas ihastella ulkona vallitsevaa vuodenaikaa ja suunnitella miten saisin siitä mahdollisimman paljon irti arkikiireiden keskellä. Toisaalta iloitsen suunnattomasti siitä, että useina iltoina saan jäädä seuraamaan lumimyräkkää omalta kotisohvalta käsin lempparivillasukat jalkoja lämmittäen. 

Olen lapsena katsonut muumeja sen verran antaumuksellisesti, ettei Taikatalvi tarjonnut yllätyksiä muutamia hahmoja lukuunottamatta. Muumipeikko herää talviuniltaan aivan liian aikaisin eikä onnistu enää saamaan unenpäästä kiinni ja näin Muumipeikosta tulee sukunsa ensimmäinen talven kokenut muumi. Talvisin Muumilaaksossa vaeltavat täysin toiset hahmot kuin kesäisin. Nyt kaikkein ujoimmatkin uskaltavat lähteä liikenteeseen talven hiljaisuudessa. Muumipeikko kaipaa kovasti vanhaa hyvää ystävää, jonka kanssa kokea kaikki uusi ja ihmeellinen, ja onneksi hurjapäinen Pikku-Myy sattuu olemaan hereillä. Yhdessä he tutustuvat Tuu-tikkiin, joka asuu uimahuoneessa näkymättömien päästäisten kanssa; urheiluhulluun Hemuliin ja kaipauksen kourissa kärvistelevään Surku-koiraan. Jossain pimeässä Mörkökin vaeltaa ja kauhea Pakkasrouva tuo lupauksen lähestyvästä keväästä.

Taikatalvi on ihana kirja, jonka haluaisin joku päivä osaksi kirjakokoelmaani, jotta voisin palata siihen tarvittaessa vaikka joka talvi. Muumilaakso talvella - siinä ehdottomasti paikka, jonne haluaisin matkustaa jos se olisi mahdollista.

Naiskirjailijoiden 100 kirjaa

4 kommenttia:

  1. Taikatalvi on oma muumikirjasuosikkini. Se on salaperäinen ja silti turvallinen, ihana kirja.

    Minua hymyilyttää tämän bloggauksesi aloitus. Nimittäin nyt kun katsoo ulos, tuntuu koko maailma olevan kuin Muumilaakson taikatalvi. :)

    VastaaPoista
  2. Tämä on ihana kirja! Minäkin tahtoisin kaikki muumit omaan hyllyyni, mutten ole vielä saanut aikaiseksi hankittua. Jos minulla ikinä on omia lapsia, niin heille luen muumeja :)

    VastaaPoista
  3. Oi, muumikirjat ovat kyllä ihania! Toivottavasti joskus omistaisin kaikki kirjat sekä dvd:t :D

    VastaaPoista
  4. Minusta tuot esille hyvin teoksen tunnelman :)

    VastaaPoista