maanantai 28. maaliskuuta 2011

Ole luonani aina




Kazuo Ishiguro
2005 suom. 2005
394 s./Tammi


Ensikosketus Ishiguron teoksiin - check! Uskon hullaantumisen tehneen tuloaan jo mielenkiintoisen takakansitekstin luettuani. Tiesin välittömästi, ettei kirja vain voi olla huono. Ja sen takia sille oli heti raivattava tilaa lukulistalta. Enkä joutunut pettymään.

Kirjassa seurataan kolmea ystävystä Kathya, Tommya ja Ruthia, jotka ovat kaikki saman sisäoppilaitoksen kasvatteja. Nuoret oppilaat varttuvat tietäen olevansa erilaisia kuin ulkopuolella elävät ihmiset. Heidän harteilleen on jo aikaisin kasattu kohtuuttomalta tuntuvia tulevaisuudenvelvotteita eikä lukija voi seurata tarinaa liikuttumatta. Kirjailijan kehittämän maailman menoa pohtiessa herää lukemattomia kysymyksiä, joihin kirjasta ei löydy vastauksia, mutta ehkä se on osa tarinan taikaa.

Kertojana toimiva aikuinen Kathy punoo hiljalleen auki menneisyyden tapahtumia. Kirjan lukemista voi verrata pitkään keskusteluun ystävän kanssa, jolla on paljon sydämellään. Kirjaa tulee luettua pohdiskellen ja rauhallisesti, ettei vain tule keskeyttäneeksi muistelevaa Kathya. Kirjan teksti on tyyliltään yksinkertaista ja kikkailematonta, joten kuva lukijan vierellä tarinoivasta Kathysta vain vahvistuu.

Uskon, että kirja olisi ollut hieno lukukokemus ilman tieteisteemaakin. Ishiguro kertoo taitavasti ja koskettavasti nuorten sielunelämästä. Henkilöhahmojen muistoihin samaistuu, vaikka lukijalla ei olisikaan samankaltaisia lapsuusmuistoja. Nuorten ajatuksissa tuntuu olevan jotain kovin universaalia. Kathy aikuistuu, mutta pitää nuoruuden muistoistaan tiukasti kiinni. Pian lukija huomaa Kathyn elävän enemmän muistoissaan kuin tässä päivässä. Siitä tulee ahdistuneeksi ja surulliseksi, mutta toisaalta juuri noiden tuntemuksien takia pidinkin kirjaa hienona lukukokemuksena. Joskus vain tekee hyvää liikuttua oikein kunnolla.

Hyvästeltyäni Kathyn huomasin olevani hieman alakuloinen. Kathy, Tommy ja Ruth olivat mielessä vielä seuraavanakin päivänä.


P.S. Ole luonani aina -kirjasta on kirjoittanut myös Cathy, Satu ja Ahmu.

10 kommenttia:

  1. Vaikuttaa aivan ihanalta, kiehtovalta kaikessa surumielisyydessäänkin! Tämä pitää laittaa pian varaukseen kirjastosta!

    Kiitos arvostelusta!

    VastaaPoista
  2. Pelastit päiväni! Olen koko illan yrittänyt miettiä mikä tämä kirja on (muistan lukeneeni tästä ja nähneeni leffatrailerin, mutten muistanut nimeä enkä kirjailijaa...).

    Ja vielä tykkäsit tästä. Jesh, nyt voin etsiä opuksen käsiini.

    VastaaPoista
  3. Tämä on minunkin lukulistallani. Viimeksi meinasi jo tarttua matkaan kirjastosta mutta en sitten ottanutkaan, kun muuta oli jo niin paljon. Nyt sinun kokemuksesi perusteella innostuin vielä enemmän;)

    VastaaPoista
  4. Tästä jäi kyllä hyvä fiilis. Viime kirjavuotta tuntui varjostavan jonkinlainen keskinkertaisuus, joten olen ihan superonnellinen, että nyt huhtikuuhun mennessä on jo tullut löydettyä muuutama kirjahelmi:)

    Kaveri tiesi vinkata, että elokuvakin on hieno. Itse tosin odottelen dvd-versiota, koska on niin monta muuta leffaa jotka on nähtävä teatterissa kevään aikana. Muttta meneehän se aika nopeasti.

    VastaaPoista
  5. En malta odottaa, että saan luettua kirjan! Leffa oli tosiaan niin mahtava, että! Vieläkin ihan fiiliksissä.

    Yleensä ei ole tapana katsoa ensin elokuvaa, mutta tällä kertaa kävi nyt näin. Toisaalta ei harmita. Niin laadukasta kamaa on kuitenkin kyseessä, ettei tunnelmaa voi millään pilata.

    VastaaPoista
  6. Tämä on siellä ihan kärjessä jos pitää luetella parhaita lukemiani kirjoja. Yllättävä, viisas, kaunis, kantaaottava, hieno, kaunis, hieno...upea.

    VastaaPoista
  7. Suketus: Minä tosiaan puolestani odotan elokuvan näkemistä. Kirjan juonenkulun perusteella osaisin kuvitella, että kyseessä tulee olemaan kaksi varsin erilaista versiota. Eli toivottavasti kauniisti täydentävät toisiaan, mutta tuovat silti erilaisia asioita esille. Dvd julkaistaan varmaan joskus syksyllä, joten olen toivottavasti siihen mennessä jo hieman unohtanut kirjan tapahtumia niin että jotkut asiat tulevat uudelleen yllätyksenä.

    Erja: Täytyy jossain vaiheessa pysähtyä pohtimaan mitä uusia ikisuosikkeja on tullut luettua lähivuosina. Tällä hetkellä tuntuu, että mainitsen lempikirjoina aina ne samat, jotka ovat keikkuneet mielessä jo monia vuosia. Ishiguroa on kuitenkin luettava lisää, tiedä vaikka saisin uuden kirjailijasuosikin hänestä.

    VastaaPoista
  8. Siitä lähtien kuin luin tämän ensimmäisen kerran englanniksi joskus vuosia sitten, olen odottanut leffaversiota kuin kuuta nousevaa - ja vihdoin näin sen muutama viikkon sitten. Se on tosiaan kaunis ja katsomisen arvoinen, mutta sen tunnelma ei ehkä ole yhtä pohdiskelevan rauhallinen kuin kirjan.

    VastaaPoista
  9. Minua jännittää elokuvassa ehkä eniten Keira. En pidä hänestä juuri lainkaan ja pelkään, että hänen roolisuorituksensa jotenkin pilaa elokuvanautinnon minulta:)

    VastaaPoista
  10. Ahmu: Joo, tämä oli hyvä kirja, varsinkin ihmissuhdekuvaukset ja kahden tytön välinen ystävyys oli ihan mahtavasti toteutettu.

    Katsoin leffan netistä jonain surkeana ja varmaankin laittomana versiona, kun en kirjaa lukiessani tajunnut, että elokuva oli vasta tulossa levitykseen. Keira oli ihan siedettävä, eikä onnistunut varastamaan "pääosaa", vaikka olikin ystävyksistä se voimakkaampi ja vahvatahtoisempi. Jotenkin henkilökemiat toimivat minusta aika hyvin ja Keiran roolihahmo jäi aika viileän etäiseksi.

    VastaaPoista