Lewis Carroll
1865
162 s.
Pitkin syksyä olen edennyt hitaanlaisesti Projekti Gutenbergin sivuilta löytyvän englanninkielisen Liisa Ihmemaassa -kirjan kanssa.
Tarinan lukeminen englanniksi ei ollutkaan ihan niin helppoa kuin mitä alun perin kuvittelin... Mielikuvitukselliset sanat ja tapahtumat pyörivät ruuhkajunassa päässä ja Disneyn tuttu animaatioversiokin muistuttaa alkuperäistä tarinaa vain joltain osin, joten muistikuviin elokuvasta oli turha tukeutua. Kokonaisuus olisi varmasti ollut selkeämpi, jos olisin malttanut lukea kirjan suomeksi, mutta hetkeksi jotenkin vain hurmaannuin tuosta kännykällä lukemisesta. Se kuitenkin loppukoon lyhyeen, mieluummin laatu korvaa määrän, joten tästä lähin katson junassa vaikka maisemia.
Pidin Liisan seikkailuista kyllä paljon, sopivan hassua dialogia ja kohtaamisia hullunkuristen otusten kanssa. Klassikkoasema on ehdottomasti ansaittua ja tätä kirjaa lukisin erityisen mielelläni mahdollisen tulevan jälkipolvenkin kanssa. Tarina on ajaton ja silti viehättävän vanhanaikainen. Tarinan edetessä ei tiedä mitä on luvassa ja koko ajan saa yllättyä.
Kirjaa lukiessani tuli mieleen, että vaikka pienenä tyttönä näin Disneyn elokuvan lukuisia kertoja, eniten pidin alkukohtauksesta, jossa ollaan vielä maan pinnalla ja loppukohtauksesta, jossa Liisa herää unilta. Minua kiehtoi nimenomaan se, millainen elämä Liisalla oikeasti oli, missä hän asui ja millaista hänen arkensa oli. Tarinahan raottaa pelkästään Liisan persoonallisuutta ja se kaikki muu jäi aina hirveästi vaivaamaan minua.
Hmm. Digiboksilla on tallennettuna uusin Liisa Ihmemaassa -elokuva, taidankin katsoa tässä ihan lähipäivinä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Projekti Gutenberg. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Projekti Gutenberg. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
tiistai 6. elokuuta 2013
Hamlet
William Shakespeare
n. 1600 suom. 1879
n. 149 s./Gutenberg e-kirja
Siirryin tuossa kuukausi takaperin nykyaikaan ja hankin itselleni melko näppärän älypuhelimen. Aika pian muistin Projekti Gutenbergin, jonka kautta saa ladata ilmaisia e-kirjoja ja päätinkin ottaa heti klassikkovalikoimasta Hamletin käsittelyyn työmatkoille ja ruokatauoille.
Aluksi kirosin sitä, että koko teksti ilmestyy kännykän ruudulle yhtenä pötkönä ja kun lukemisen luonnollisestikin keskeyttää useita kertoja muutaman viikon aikana, niin kulloisenkin kappaleen etsiminen kävi välillä vähän raivostuttavaksikin. Näytösten vaihtuminen on Hamletin Gutenberg-versiossa melko näkyvä eli teksti on silloin isompaa, mutta kohtausten vaihtuminen meinasi jäädä muun tekstin jalkoihin. En tiedä voisiko sivustolta ladata kännykkään sellaisen version, jossa näkyy sivunumerot tai johon voisi laittaa kirjanmerkin, mutta tuossa HTML-versiossa ei taida ainakaan voida helpottaa lukukokemusta mitenkään...? Kokeilin säästää Hamletin aina erilliselle välilehdellekin, mutta seuraavaan päivään mennessä sivu oli ehtinyt palautumaan kirjan alkuun. Ilmeisesti nämä ovat kuitenkin niitä sarjassamme pieniä ongelmia, koska nyt luen ihan samalla tavalla Ahon Rautatietä:)
Kirja-arviosta ei kai tällä kertaa voi edes puhua, ruuhkajuna ei välttämättä tarjoa ihan oikeanlaisia puitteita runollisen näytelmän ymmärtämiselle. Ja toisekseen, en taida myöskään olla lukija, joka missään mielentilassa pääsisi täysin Shakespearen mielen maailmaan. Tai suomentaja Paavo Cajanderin. Tosin Ophelian kuolemasta kerrottiin kyllä värisyttävin kielenkääntein, sen jopa minäkin huomasin! Ja tarinan lopussa tuli tunne, että nyt sitä ollaan suuren kirjallisuuden parissa. Käännetyissä runoissa ja Shakespearen näytelmissä minua hieman häiritsee se, etten tiedä miten paljon suomennetussa tekstissä on enää alkuperäisen fiilistä. Uskoisin kuitenkin, että Shakespearea pitäisi nimenomaan lukea alkuperäiskielellä, jos haluaa oikeasti fiilistellä hänen tekstejään. No, koska minulla ei ole kärsivällisyyttä vanhan englannin lukemiseen, tyydytään Paavo Cajanderiin. Ja siis hieno suomennos, en minä sillä, mutta ei varmasti myöskään suoraan sanasta sanaan käännetty - tietenkään - jos runomitan on halunnut säilyvän.
Nyt on siis taas yksi klassikko koettu, pääsen aamuni iloksi ruksailemaan klassikkolistoja oikein urakalla. Ehkä jossain vaiheessa olisi aiheellista katsoa joku elokuvaversiokin Hamletista, muistelisin Kate Winsletin olevan yhdessä niistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)