2012
266 s./Teos
Itärannan esikoiskirjassa tutustutaan maailmaan, jossa vesi on loppumassa. Noria asuu vanhempiensa kanssa Pohjois-Suomen tietämillä pienessä kylässä, jossa perheen isä harjoittaa teemestarin ammattiaan. Noriankin on tarkoitus päätyä valtuutetuksi teeseremonian taitajaksi ja veden vartijaksi. Teemestarit ovat tienneet jo sukupolvien ajan veden salaisuudet, ja yksi niistä on läheisen tunturin sisällä soliseva puro. Onko perheen mahdollista pitää salaisuus omanaan, kun kylän muut perheet kamppailevat veden vähyydestä johtuvien ongelmien kanssa? Milloin armeija saa vihiä, että teemestarin vesiasiat ovat paremmalla tolalla kuin kylän muilla asukkailla? Entä mitä tehdä entisajoista kertoville levykkeille, joita Noria sattumalta löysi kaatopaikalta? Olisiko turvallisempaa olla kajoamatta niihin?
Olen lähivuosina lukenut melko monta vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta kertovaa tarinaa, ja olen ehkä tiedostamattani alkanut odottamaan dystopioilta tiettyjä piirteitä kuten tapahtumien vauhdikasta etenemistä kunhan uusi maailma on ensin kattavasti esitelty lukijoille, yllättäviä käänteitä ja jännittäviä hetkiä. Teemestarin kirja ei siis ollut ihan odotuksieni kaltainen, mutta luettakoon se tällä kertaa kirjan eduksi. Henkeäsalpaavia matkoja on jo tullut tehtyä useampaan otteeseen, joten olikin jo aika lukea hieman vähäeleisempi ja tunnelmaltaan rauhallisempi tarina. Tässäkin kirjassa päähenkilönä on tavallinen kansalainen, joka sattuu tietämään liikaa. Ankarissa oloissa ja tiukan valvonnan alaisena Norian edesottamukset eivät paisu järjettömiin mittakaavoihin, vaan tapahtumat pysyvät uskottavina.
Teemestarin kirja oli siinäkin mielessä mukava tuttavuus, ettei läheskään kaikkea erittäin mielenkiintoista tietoa paljastettu lukijalle. Näin ollen tarina jäi hetkeksi mieleen pyörimään viimeisten sivujen jälkeen. Kirjan lukeminen ajoittui juuri oikeaan hetkeen elämässäni, sillä satuin kaipaamaan hidastempoista, mutta kiinnostuken ylläpitävää tarinaa. Toisena hetkenä olisin kuitenkin voinut harmistua tarinan arkipäiväisyydestä. Vauhdin nälkäisille en oikein uskallakaan kirjaa suositella. Dystopia-faneille tämä kuitenkin tarjoaa genreen hieman erilaisen näkökulman.
Osallistun kirjalla Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahtiin.