Ursula Jones & Sarah Gibb
2010
29 s./Aurinko Kustannus
Täten ilmoitan löytäneeni vuoden kauneimman kirjan. Löysin sen muutama viikko sitten työpaikkani lastenosastolta. Aikaisemmin se ei ollut osunut silmääni. Hetkeksi oli ihan keskeytettävä työt ja jäätävä ihastelemaan kirjan kuvitusta, joka on sanoinkuvailemattoman hieno yhdistelmä vanhaa romantiikkaa ja modernia tyyliä. Tätä kirjaa pikku-Sonjakin olisi vaalinut kalleimpana aarteenaan.
Kirjassa on siis Prinsessa, jolla ei ole omaa valtakuntaa vaan hän viettää kiertolaisen elämää uskollisen hevosensa Sulon kanssa. Muitakin kuninkaallisia hän kohtaa matkallaan, mutta ei koe yhteisöllisyyden tunnetta heidän kanssaan. Rakkaus ja oma valtakunta löytyvätkin odottamattomasta paikasta.
Yksin en ihailuineni ole, sillä teos on saanut vuoden 2008 Roald Dahl Funny Prize -palkinnon. Mikä se sitten lieneekin, kirjailijan kotisivuiltakaan en löytänyt palkinnosta mitään lisätietoa.
2010
29 s./Aurinko Kustannus
Täten ilmoitan löytäneeni vuoden kauneimman kirjan. Löysin sen muutama viikko sitten työpaikkani lastenosastolta. Aikaisemmin se ei ollut osunut silmääni. Hetkeksi oli ihan keskeytettävä työt ja jäätävä ihastelemaan kirjan kuvitusta, joka on sanoinkuvailemattoman hieno yhdistelmä vanhaa romantiikkaa ja modernia tyyliä. Tätä kirjaa pikku-Sonjakin olisi vaalinut kalleimpana aarteenaan.
Kirjassa on siis Prinsessa, jolla ei ole omaa valtakuntaa vaan hän viettää kiertolaisen elämää uskollisen hevosensa Sulon kanssa. Muitakin kuninkaallisia hän kohtaa matkallaan, mutta ei koe yhteisöllisyyden tunnetta heidän kanssaan. Rakkaus ja oma valtakunta löytyvätkin odottamattomasta paikasta.
Yksin en ihailuineni ole, sillä teos on saanut vuoden 2008 Roald Dahl Funny Prize -palkinnon. Mikä se sitten lieneekin, kirjailijan kotisivuiltakaan en löytänyt palkinnosta mitään lisätietoa.
Ihastuiko joku muukin kirjan kuvitukseen?
Todella kaunis kirja! Muistaakseni Mari A. kirjoitti tästä samasta jonkin aikaa sitten, ja ihastelin kuvitusta jo silloin. En tiedä, osaisiko meidän 4-vuotias prinsessafani vielä arvostaa tätä, mutta täytyy testata!
VastaaPoistaAah, tämä on siis se prinsessakirja, mistä oli tovi sitten keskustelua, muttet silloin muistanut nimeä. AIVAN ihanan näköinen kuvitus!!
VastaaPoistaKaunis kirja totta tosiaan. Ihana idea tämä lastenkirjaviikko. :-)
VastaaPoistaKaroliina: Kiitos vinkistä, kävinkin kurkkaamassa Mari A:n jutustelut:) Niin, tämä taitaa kai olla suunnattu vähän vanhemmille lapsille. Veikkaisin, että 6-vuotias voisi jo arvostaakin kuvitusta:)
VastaaPoistaSusa: Kuvitus on kyllä omaa luokkaansa. Yhden ihanan prinsessakirjan olen jo ostanut aikoinaan hyllyyn ihan kuvituksen takia, mutta nyt täytyy säästellä roposet muihin juttuihin:)
Anna Elina: Lastenviikko-idean saa kyllä ottaa vapaaseen käyttöön, jos motivaatiota löytyy. Mielelläni lukisin enemmän lastenkirjajuttuja blogeista:)
Tämäkin Sonja olisi kyllä pienenä ollut aivan ihatuksissaan, kuten on nyt isompanakin. ♥
VastaaPoista:) Tervehdys kaimalle!
VastaaPoistaHei muistaisikohan/tietäisiköhän joku täällä kirjan, joka on jäänyt kummittelemaan lapsuudestani? Olen lukenut sen joskus 80-, 90-lukujen taitteessa, ja muistan sen aika rankkana ja hämmentävänä kirjana (olinhan siis n. 7-vuotias).
VastaaPoistaKirjan päähenkilönä oli tyttö, joka oli tai tuli kuuroksi, ja kohtasi kaikenlaisia vaikeuksia tämän vuoksi. Jossain vaiheessa hän turhautui niin, että hajotti kaikki asitat kodista (tämä jäi lapselle mieleen). Loppu oli kuitenkin onnellinen, mutta en muista saiko hän kuulonsa takaisin vai oppi viittomakieltä, vai mitä tapahtui... Kävin joskus kirjastossakin tätä kirjaa kyselemässä, mutta kirjastotäti ei enää muistanut ko. kirjaa.
Hassua, miten jotkut kirjat jäävät todella vahvana lukukokemuksena mieleen!
En usko, että olisin itse tuohon kirjaan tuolloin törmännyt. Juonikuviot nimittäin kuulostavat juuri siltä, että kyllä ne olisivat jääneet pienen ihmisen mieleen niin kuin sinullekin kävi. Onko kyseessä kuitenkin kuvakirja? Harmi, ettei tuolloin ole asiasanoitettu lastenkirjoja juuri ollenkaan, joten kirjaa ei varmaankaan kirjastoista löydy koneen kautta vaikka kirja olisikin jossain varastossa pölyä keräämässä.
VastaaPoistaAnni, luulen että puhut tositapahtumiin perustuvasta Helen Kellerin tarinasta, sillä muistan itsekin lukeneeni sen lapsena kuvakirjana, joka oli kuvailemasi kaltainen. Muistan sen, kun Helen riehui lapsena, kun hänellä ei ollut muutakaan tapaa ilmaista itseään, ja kukaan ei ymmärtänyt, että hän oli kuuro ja sokea.
VastaaPoistaMuistaakseni Kellerin elämäntarina meni niin, että hänelle löydettiin lopulta todella hyvä opettaja/mentor, ja Keller pääsi elämässään lopulta pitkälle kuuroudesta ja sokeudesta huolimatta. Hän on aika kuuluisa. Pitääkin mennä heti vähän lukemaan aiheesta ja verestää muistoja. :)
Tulen kohta vielä antamaan linkin, jos löydän kirjan.
Jep, kirjan nimi on "Pikku Helen" ja sitä löytyy kirjastoista ainakin täältä pääkaupunkiseudulta.
VastaaPoista:) Kyllä kirjabloggaajat tietävät:)
VastaaPoistaHienoa! Kiitos paljon Karoliina! Kuulostaa, että voisi hyvinkin olla kirja, jota tarkoitin :) :) Laitan heti kalenteriin merkinnän mennä kirjastoon, kun pääsen Suomeen. Kiitos kiitos!
VastaaPoistaEipä kestä, Anni. On ihanaa, jos voi auttaa tällaisissa asioissa. :)
VastaaPoistaTämä kirja on todella kaunis. Meillä 5-vuotias prinsessafani tykkäsi myös ja lueskeli kirjaa moneen otteeseen itsekseenkin.
VastaaPoistaTuo Roald Dahl-palkinto annetaan hauskalle lastenkirjalle. Ja kyllähän tässä kirjassa sellaista dahlmaista käänteistä huumoria löytyykin, joskin kuvitus vie mielestäni tarinasta voiton.
Yksi uudehko kaunis kirja on Emily Hawkinsin Lumiprinsessa. Kansi ei ehkä vielä anna odottaa mitään, mutta jo ensimmäisen sivun kääntäminen esiin tekee vaikutuksen.
Moikka Liisalle pitkästä aikaa! Kiva kun poikkesit taas käymään:) Lumiprinsessaa tutkailin myös kiinnostuneena viime talvena. Kuvitus oli todella mieluisa. Ehkä ensi talvena tutustun ihan tarinaankin.
VastaaPoista