Tove Jansson
1952
26 s./WSOY
Ensimmäinen Tove Janssonin aito ja alkuperäinen kuvakirja on nyt luettu läpi. Tykkäsin ja pidin kirjaa hurjan mielenkiintoisena. Kyllä tässä tuntuu vain sivistyvänsä päivä päivältä viehättävien kirjojen parissa:) Muumi-kirjoja lukisin mielelläni lisääkin, niin näitä kuvakirjoja kuin pidempiäkin tarinoita. Toistaiseksi olen lukenut vain Muumipappa ja meri -kirjan ja sekin oli todella mieluinen lukukokemus.
Kuinkas sitten kävikään -kirjan tarina Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä on todella veikeä. Oli hauska lukea lastenkirjaa, josta ei ollenkaan osannut sanoa miten se tulee päättymään. Ilmeisesti WSOY:n jälkikäteen leikkaamat aukot tuovat kirjaan hieman jännitystä, aikuinenkin palaa halusta tietää mitä seuraavalta sivulta paljastuu.
Aikuisen makuun tämä kirja ainakin on, en tiedä olisinko lapsena pitänyt värimaailmaa liian synkkänä. Varmasti niin, jos oletetaan että olisin kuitenkin jo nähnyt tv-sarjan jaksoja. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, joille ns. oikeat muumit ovat juuri niitä tv-sarjan muumeja. On kuitenkin mielenkiintoista tutustua alkuperäisiinkin hahmoihin. Molempi parempi?
Tätäkin tarinaa oli suorastaan pakko supattaa itsekseen makuuhuoneessa ääneen, niin ihastuttavasti kirjassa on onnistuttu loruilemaan:
On kello viis, kun varhaiseen
kaupasta maitokannuineen
käy kotiin Muumipeikko pien',
on pitkä taival metsätien,
puut kolkon korven kohisee,
kun tuuli ähkyy, huokailee -
yö vaihtuu aamuun hämärään.
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Tove Jansson
1952
26 s./WSOY
Ensimmäinen Tove Janssonin aito ja alkuperäinen kuvakirja on nyt luettu läpi. Tykkäsin ja pidin kirjaa hurjan mielenkiintoisena. Kyllä tässä tuntuu vain sivistyvänsä päivä päivältä viehättävien kirjojen parissa:) Muumi-kirjoja lukisin mielelläni lisääkin, niin näitä kuvakirjoja kuin pidempiäkin tarinoita. Toistaiseksi olen lukenut vain Muumipappa ja meri -kirjan ja sekin oli todella mieluinen lukukokemus.
Kuinkas sitten kävikään -kirjan tarina Mymmelistä, Muumipeikosta ja pikku Myystä on todella veikeä. Oli hauska lukea lastenkirjaa, josta ei ollenkaan osannut sanoa miten se tulee päättymään. Ilmeisesti WSOY:n jälkikäteen leikkaamat aukot tuovat kirjaan hieman jännitystä, aikuinenkin palaa halusta tietää mitä seuraavalta sivulta paljastuu.
Aikuisen makuun tämä kirja ainakin on, en tiedä olisinko lapsena pitänyt värimaailmaa liian synkkänä. Varmasti niin, jos oletetaan että olisin kuitenkin jo nähnyt tv-sarjan jaksoja. Kuulun siis siihen ihmisryhmään, joille ns. oikeat muumit ovat juuri niitä tv-sarjan muumeja. On kuitenkin mielenkiintoista tutustua alkuperäisiinkin hahmoihin. Molempi parempi?
Tätäkin tarinaa oli suorastaan pakko supattaa itsekseen makuuhuoneessa ääneen, niin ihastuttavasti kirjassa on onnistuttu loruilemaan:
On kello viis, kun varhaiseen
kaupasta maitokannuineen
käy kotiin Muumipeikko pien',
on pitkä taival metsätien,
puut kolkon korven kohisee,
kun tuuli ähkyy, huokailee -
yö vaihtuu aamuun hämärään.
Vaan kuinkas sitten kävikään?
Miksi ne aukot olisivat Wsoyn jälkikäteen leikkaamia? Mie olen ymmärtänyt, että Jansson olisi itse suunnitellut albumin värimaailman juuri noin, että vastavärit näkyvät joka aukeamalla.
VastaaPoistaTällainen muistikuva minulla on.
Kiitos oikaisusta, Hanna! Kirjassa oli jotenkin omituisen epämääräisesti ilmoitettu, että "Aukot leikannut WSOY" tai jotain vastaavaa. Niin ihmettelin, että onko alkuperäinen versio ollut sellainen aukoton:) Kukaan työkaverikaan ei muistanut asiaa, vaikka osa olikin pienenä tyttönä kirjaa selaillut. Mutta hyvä että selvisi, tämä asia jäi nimittäin vaivaamaan minua eilen lukemisen jälkeen:D
VastaaPoistaEhdottomasti aukot kuuluvat oleellisena osana tähän mestarilliseen teokseen! Hmph! Muistan oikein hyvin aukot ja niistä kurkistamisen, vaikka olen varmaan viiden vanhana saanut tätä ensi kerran tutkia. Rakastan tätä kirjaa intohimoisesti ja nyt kaivan sen tänä iltana uudelleen esille juttusi innoittamana.
VastaaPoistaNyt lapsuusklassikoistani ei juttusarjastani enää montaa puutukaan :-)
Hih, tämä on yksi lapsuuteni suosikkikirjoja, löytyy edelleen hyllystä. Jos saksan kieli luistaa, niin suosittelen lukemaan myös käännöksen ("Mumin, wie wird's weiter gehen?")- aivan mahtavasti käännetty, riimejä mukaillen. :)
VastaaPoistaBooksy: Haluaisin itsekin joku päivä käydä vanhempieni luona penkomassa kirjavarastoni ja etsiä niitä kaikkein rakkaimpia kirjoja. Tai no penkoa on väärä sana, kauniisti ovat kaikki kirjahyllyssä. En raaskisi niitä ikinä siirtää pahvilaatikoihin ja komeroon. Seuraavan asuntomme täytyykin olla sen verran tilava, että voin hankkia isomman kirjahyllyn ja tuoda KAIKKI lastenkirjani meille asumaan. Lapsuuden rakkaimmista kirjoista olisi kuitenkin kiva tehdä joku postaus vielä erikseen. Jos sattuisi, että joku muukin olisi samoja kirjoja ihaillut pienenä:)
VastaaPoistaLaura: saksa ei luonnistu, mutta englanniksikin olisi hauska lukea jotain. Ajattelin tosin juuri eilen että jotta tarttuisin Narnian kirjoihin englanniksi. Kun periaatteessa haluaisin ne lukea, mutta jokin pieni inspiraation puute siinä kuitenkin on. Englanniksi luettuna niihin saisi sitä kaivattua haastetta tai jotain. Ja englanniksi on kohta PAKKO alkaa lukemaan jotain ennen kuin kielitaito rapistuu.
Onko sinulla ne Narniat englanniksi? Jos ei vielä ole, voit saada minun settini. Kokeilin näitä uudestaan jouluna, mutta lumo on minulta haihtunut :-(
VastaaPoistaVoisin siis jakaa nämä alkukieliset eteenpäin, Neideille hankitut suomennokset riittänevät lapsenlapsille ja hyllyjä pitäisi tyhjentää...
Booksy: Minulla ei ole Narnia-sarjaa ollenkaan. Oletko varma, että haluat laittaa ne eteenpäin?! Kyllä täällä yksi onnellinen ottaja toki olisi:)
VastaaPoistaJuu, ilman muuta :-) Kiva löytää niille hyvä koti. Mulla tosiaan on ne kaksin kappalein, joten annan mielelläni englanninkieliset kiertoon. Laita osoitteesi mulle mailina niin saat ne. (bookingitsomemore(at)gmail.com)
VastaaPoista