sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Jäljellä



Salla Simukka
2012
221 s./Tammi


Mitä sinä tekisit, jos huomaisit eräänä aamuna herääväsi tyhjään maailmaan? Jäljellä esittelee lukijoille tämän mielenkiintoisen dystopian nuoren tytön näkökulmasta. Miltä tuntuu, kun koti humisee tyhjyyttään eikä mistään kuulu tavallisen elämän ääniä? Miten pian tuntee tulevansa hulluksi, kun hiljaisuuden täyttää pelkkä linnunlaulu? Miten tehdä lopullinen ratkaisu sen suhteen, jatkaako elämää vai päättääkö epätoivoissaan päivänsä? Emmi päättää uskoa siihen, että joku tulee vielä pelastamaan hänetkin. Kun ketään ei kuulu, tytön on vihdoin lähdettävä tutkimaan Tamperetta siinä toivossa, että löytyisi joku toinenkin jäljelle jäänyt.

Minut on vallannut pienoinen nuortenkirjabuumi. Tutustun mielelläni varsinkin kotimaisiin paljon kehuttuihin teoksiin, joita tänä päivänä on tarjolla nuorille ja koska edelliset kokeiluni ovat olleet varsin onnistuneita, päätin lukaista tämänkin. Ensimmäisen osan perusteella en kuitenkaan vielä osaa sanoa juuri mitään, niin selvää on että Jäljellä muodostaa kokonaisen tarinan vasta jatko-osan Toisaalla kanssa. Ensimmäinen osa esittelee tyhjän, pelottavan maailman, jossa Emmin ja muutaman muun on pärjättävä omillaan. Se herättää myös kymmeniä kysymyksiä, joihin toivottavasti edes osaan Toisaalla vastaa.

Lukukokemus oli oikein positiivissävytteinen, tarina soljui eteenpäin vaivattomasti ja vähemmälläkin lukuajalla kirjan pystyi ahmaisemaan parissa päivässä. Olen aikaisemminkin lukenut muutamia kirjoja, joissa maailma on tyhjentynyt ihmisistä tavalla tai toisella, ja niitä kun nyt ajattelen, niin on pakko myöntää, että mielestäni aiheesta olisi voitu tälläkin kertaa ammentaa enemmän. Toisaalta taas ymmärrän, että nuortenkirjat ovat usein ihmissuhdepainoitteisia, vaikka kantava teema näyttäisikin ensisilmäyksellä olevan joku muu. Nyt vain odotan, että saan jatko-osan nopeasti luettavaksi, ja että en joudu pettymään selityksiin, joita Simukalla mahdollisesti on antaa ihmisten katoamiselle - ja kaikelle muullekin.

Osallistun kirjalla Kotimaisen kirjallisuuden aarrejahtiin.

P.S. Jos Sinua kiinnostaa piipahtaa maailmanlopun tunnelmissa, suosittelen Richard Mathesonin kirjaa Olen legenda ja Cormac McCarthyn kirjaa Tie. Teoksissa tunnelma on varsin synkkä, mutta ne ovat ehdottomasti tutustumisen arvoisia.

8 kommenttia:

  1. Tie on ihan mahtava!! On nähty leffa ja ennen sitä luin huiman hyvän kirja. Mä en tiennytkään, että I am legend perustuu kirjaan. No sehän meni lukulistalle että pamahti ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aioin kirjoittaa, että en ole nähnyt Tie-elokuvaa, mutta nyt en ole enää niin varma!:D Minulla on todella tarkkoja muistikuvia tapahtumista, ja niihin liittyy elokuvan näyttelijät vahvasti, mutta toisaalta olen koko ajan ollut tietoinen heidän ulkonäöstään ja ilmeisesti kirjan päähenkilöt ovat saaneet itsestäänselvät kasvot elokuvan näyttelijöistä... Onpa hämäävää! Suosittelen Olen legenda -kirjaversiota, en yleensä jaksa lukea kirjaa jos olen ensin nähnyt elokuvan, mutta kirja on todella lyhyt ja mukavasti erilainen kuin elokuva.

      Poista
  2. Tie on kyllä aivan loistava kirjana ja elokuvana! I like. Tämäkin kirja vaikuttaa ihan kiinnostavalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin harmittelin sitä, etten ehtinyt lukea Jäljellä ennen Blogistanian Kuopus -äänestystä, mutta nyt kirjan luettuani voin todeta, ettei kirja ollut niin hyvä, että olisin sitä äänestänyt. No harm done:)

      Poista
  3. Jäljellä on loistava, mutta toki Toisaalla pitää lukea, jotta tarina täydentyy. Minut se ainakin yllätti :)

    Tie on hyllyssä ja olen päättänyt sen piakkoin lukea. Tosin vähän jo pelottaa, että se on liian synkkä ja ahdistava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotttavasti selitykset yllättävät minutkin - toistaiseksi tarinassa tarjotut selitykset ovat olleet epäuskottavia (kuoleman jälkeinen välitila), lapsellisia (avaruusolennot) ja vähän mielikuvituksettomia (evakuointi). Eli toivottavasti tapahtuu jotain odottamatonta:)

      Poista
  4. Hei Sonja, minua alkoi kiinnostaa tuo Tie, nyt kun sitä noin kehuttiin! Simukan Jäljellä-kirjassa minua kiehtoi juuri se, että sai itse pohdiskella, mitä mahdollisesti on tapahtunut kaikille ihmisille eikä se selvinnyt heti. Tunnelma oli varsin karmiva krjan alussa. Toisaalla sitten antaa siihen vastauksen ja varsin loogisen sellaisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tie kannattaa ehdottomasti lukea, vaikka se niin kovin lohduton onkin. Totta turiset, Simukan kirja antaa kyllä loistavan mahdollisuuden omaan pohdiskeluun, Toisaalla odottaa jo kirjahyllyssä omaa lukuvuoroaan. Mukavaa kun ei tiedä yhtään mitä odottaa.

      Poista