Tunnustan

Katri ja  Suketus ilahduttivat päivääni tunnustuksella. Kiitos! Tällä kertaa kerrotaan kahdeksan asiaa itsestä ja haastetaan kahdeksan muuta bloggaajaa tekemään perässä.

Omat tunnustukseni liikkuvat tällä kertaa aiheen mitä-teen-tänä-syksynä-kun-en-ole-peiton-alla-lukemassa-kirjaa.

1. Lautapelit on taas otettu hengailuihin mukaan. Vaihtelevilla kaverikokoonpanoilla on ollut ilo pelata niin Carcassonnea, Marvel Heroes'ia, Thurn und Taxis'ia ja Menolippua. Vielä haluaisin pelailla ainakin Cluedoa, Dominionia ja Mallorcaa. Ja Pandemiakin kuulosti mielenkiintoiselta. Ja totta kai yllä mainittuja lautapelejä pitää tahkota vielä uudemman kerran. 

  

2. Tällä hetkellä en oikeastaan katso juuri ollenkaan tv:tä ns. reaaliajassa. DVD-boksien kulutus onkin sitten toinen juttu. Tänä syksynä tulen kuluttamaan sohvaa ainakin Dawson's Creekin ja C.S.I Las Vegasin parissa.

3. Melko tuoreeseen elämäntaparemonttiini kuuluu liikunnan lisääminen. Ennen hankin liikuntapisteitä harrastamalla hyötyliikuntaa eli lähinnä kävelemällä paljon. Tunsin kuitenkin tarvetta alkaa harrastamaan jotain oikein "virallisesti" ja näin ollen käymme siskoni kanssa vesijuoksemassa kerran viikossa.

4. Käsillä näpertely on ihan kivaa, vaikka en mikään megalahjakas olekaan. Skräppäys on kuitenkin hauskaa ja rentouttavaa ajanvietettä ja samalla tulee laitettua nuoren aikuisen naisen elämää yksiin kansiin. On niitä muistoja ihan hauskaa katsella myöhemmin.

5. Syksyisin on mukava tehdä tilaa ihan sellaiselle perusfiilistelylle. Mieheni kanssa pohdimme aina syksyisin kaikenlaisia kivoja pikkumuutoksia niin kotiin, vaatekaappiin kuin elämäntapoihimmekin. Syksy aiheuttaa meille aina hauskan energiapuuskan ja päät täyttuu ideoista. Ne tuottavat sitten iloa pitkin syksyä, vaikka kaikkia ideoita ei päästäisikään toteuttamaan.

6. Elokuvia on jossain vaiheessa elämää tullut katsottua oikein urakalla, mutta nykyään yksi per viikko on jo hyvä saavutus.

7. Liikunnan kaipuuseen vastaa myös pari kuukautta vanha juoksuharrastus. Käymme kaksi kertaa viikossa mieheni kanssa yhteisillä iltalenkeillä. Olen aika hurahtanut, en villeimmissä unelmissanikaan uskonut juoksemisen olevan näin hauskaa. Kehittymistä on ollut hauska seurata ja hurmio on ollut suuri, kun tunnin lenkit eivät ole enää tuntuneet missään.

8. Loppuaika meneekin ihmissuhteista huolehtimiselle. Kunhan saan olla tarvittavan määrän viikossa itsekseni puuhailemassa omiani, jaksan olla loput hetket oikein sosiaalinen ihminen.  Iltapainoitteiset työvuorot hankaloittavat menemistä arkena, mutta tälläkin viikolla olen syönyt kakkua kahden ystäväni ja heidän pienokaistensa kanssa, huomenna lähden iltalenkille kolmannen ystävän kanssa, perjantaina suuntaamme Viialaan yhdelle siskoistani ja tiedä sitten ketä tulemme kohtaamaan viikonlopun loppuhulinoissa.

 

Satunnaisia tunnustuksia haluaisin lukea seuraavilta bloggaajilta:

- Tessa

- Marjis

- Riina

- Meri

- Naakku

- Satu

- Rita

- Netta