Kokonaisuutena kirjavuosi oli taaskin vähän mitäänsanomaton. Kovinkaan monta aarretta ei tullut vastaan, vaikka lukemisesta noin muuten nautinkin tosi paljon. Luin vuonna 2014 ison kasan oman kirjahyllyn kirjoja ja nyt jatkoin samaan malliin, omasta kokoelmasta luin 27 kirjaa.
Kirjojen keskimääräinen sivumäärä oli 287 sivua ja luin viikossa noin yhden kirjan. Päivän aikana rentouduin kirjan parissa noin 49 sivun verran, määrä pysyi samana kuin vuonna 2014.
Lukemani kirjat sujahtivat seuraaviin kategorioihin:
kaunokirjat 28
jännitys 9
lasten kirjat 5
nuorten kirjat 4
novellit 3
scifi 3
novellit 3
scifi 3
psykologia, filosofia 2
muistelmat ja historia 1
matkakirjallisuus 1
muistelmat ja historia 1
matkakirjallisuus 1
muoti 1
sarjakuvat 2
fantasia 1
näytelmät 1
Edellisinä vuosina olen lukenut lähinnä 2000-luvun kirjallisuutta, mutta nyt sen osuus oli "vain" 55%. Alkuvuodesta luin tavalliseen tapaan uutuuskirjoja, mutta äitiysloman alettua ja itse asiassa jo vähän sitä ennenkin siirryin lukemaan kaikenlaista vanhempaa tuotantoa, jotka ovat aina jääneet uutuuksien jalkoihin. Vanhemmista kirjoista luettavaksi päätyy useimmiten klassikkoaseman saavuttaneet kirjat ja nytkin tuli luettua muutama kirja erilaisten kirjalistojen kannustamana. Vanhimmat klassikot olivat Nuoren Wertherin kärsimykset (1774), Cranfordin naiset (1851) ja Nukkekoti (1879).
Vuonna 2015 lukemistani kirjoista 87% tuli Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta tai Pohjois-Amerikasta. Loput kirjat olivat kotoisin Ranskasta, Espanjasta, Australiasta, Venäjältä, Norjasta ja Saksasta. Kirjoja luin siis yhteensä 11 eri maasta. Tänä vuonna ei siis paljoakaan poistuttu kirjalliselta mukavuusalueelta.
Naisten ja miesten kirjoittamat kirjat jakaantuivat naisten hyväksi eli 57% oli peräisin naiskirjailijoiden kynästä. Olisin odottanut luvun olevan jopa enemmän naisten hyväksi, mutta hyvä näin.
Kirjoista 55 % oli peräsisin kirjailijoilta, joiden tuotantoa luin nyt ensimmäistä kertaa, viime vuonna luku oli hieman alhaisempi. Ylipäätänsä olen vuosien mittaan malttanut enemmän palata takaisin hyvien kirjailijoiden pariin. Kävipä jopa niin erikoisesti, että Kingiltä, Blomqvistilta, Haahtelalta, Hjort & Rosenfeldtilta ja Walt Disneyltä luin peräti kaksi kirjaa jokaiselta.
Eri kustantajat olivat aika kivasti edustettuina läpi vuoden. Otava (25%), WSOY (19%), Gummerus (12%), Bazar (8%) ja Tammi (6%). Loput 30% muodostui kotimaisista kustantajista Like, Siltala, Avain, Teos, Johnny Kniga, Atena, Loki-kirjat, Nemo ja Readme.fi. Vanhempia kustantajia edustivat Kauppakirjapaino, Koko Kansan Kirjakerho Oy, Kirjayhtymä ja Lasten oma kirjakerho. Ulkomaisista kustantajista oli DC Comics ja BBC Audiobooks.
sarjakuvat 2
fantasia 1
näytelmät 1
Edellisinä vuosina olen lukenut lähinnä 2000-luvun kirjallisuutta, mutta nyt sen osuus oli "vain" 55%. Alkuvuodesta luin tavalliseen tapaan uutuuskirjoja, mutta äitiysloman alettua ja itse asiassa jo vähän sitä ennenkin siirryin lukemaan kaikenlaista vanhempaa tuotantoa, jotka ovat aina jääneet uutuuksien jalkoihin. Vanhemmista kirjoista luettavaksi päätyy useimmiten klassikkoaseman saavuttaneet kirjat ja nytkin tuli luettua muutama kirja erilaisten kirjalistojen kannustamana. Vanhimmat klassikot olivat Nuoren Wertherin kärsimykset (1774), Cranfordin naiset (1851) ja Nukkekoti (1879).
Vuonna 2015 lukemistani kirjoista 87% tuli Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta tai Pohjois-Amerikasta. Loput kirjat olivat kotoisin Ranskasta, Espanjasta, Australiasta, Venäjältä, Norjasta ja Saksasta. Kirjoja luin siis yhteensä 11 eri maasta. Tänä vuonna ei siis paljoakaan poistuttu kirjalliselta mukavuusalueelta.
Naisten ja miesten kirjoittamat kirjat jakaantuivat naisten hyväksi eli 57% oli peräisin naiskirjailijoiden kynästä. Olisin odottanut luvun olevan jopa enemmän naisten hyväksi, mutta hyvä näin.
Kirjoista 55 % oli peräsisin kirjailijoilta, joiden tuotantoa luin nyt ensimmäistä kertaa, viime vuonna luku oli hieman alhaisempi. Ylipäätänsä olen vuosien mittaan malttanut enemmän palata takaisin hyvien kirjailijoiden pariin. Kävipä jopa niin erikoisesti, että Kingiltä, Blomqvistilta, Haahtelalta, Hjort & Rosenfeldtilta ja Walt Disneyltä luin peräti kaksi kirjaa jokaiselta.
Eri kustantajat olivat aika kivasti edustettuina läpi vuoden. Otava (25%), WSOY (19%), Gummerus (12%), Bazar (8%) ja Tammi (6%). Loput 30% muodostui kotimaisista kustantajista Like, Siltala, Avain, Teos, Johnny Kniga, Atena, Loki-kirjat, Nemo ja Readme.fi. Vanhempia kustantajia edustivat Kauppakirjapaino, Koko Kansan Kirjakerho Oy, Kirjayhtymä ja Lasten oma kirjakerho. Ulkomaisista kustantajista oli DC Comics ja BBC Audiobooks.
Näitä koosteita on aina kiintoisaa lukea. Aika hyvin sinulla on jakautunut sukupuoli eli melko tasaisesti hieman naisten eduksi. Minä unohdin kokonaan tarkastella sukupuolia ja minulle uusia kirjailijoita. Minusta sinulla on siinäkin melko hyvä jakauma eli noin puolet uutta, puolet vanhaa eli olet ihan hyvin kokeillut sinulle ennestään tuntemattomia kirjailijoita. :)
VastaaPoistaSonja, tämähän on kiinnostavaa tarkastelua. Tekisi mieli itsekin katsoa, minkä maan kirjallisuutta on tullut luettua eniten. Olen huomannut, että minulle löytyy aina vain kiinnostavia kirjailijoita Pohjois-Amerikasta, kuten sinullekin.
VastaaPoistaMukavaa uutta lukuvuotta 2016 <3