Joss Whedon & Georges Jeanty
2007 suom. 2009
n. 124s./Readme.fi
Olin innoissani, kun mies lainasi kirjastosta supersankarisarjisten lisäksi Buffy-sarjakuvien ensimmäisen osan. Olen aina ollut hillitön Buffy-fani (Buffy ja Spike forever!), mutta sarjakuvaversioon olen suhtautunut nuivasti. Kahdeksas tuotantokausi on kyllä kiinnostanut, mutta sarjakuvasovitus on pistänyt epäilyttämään. Kun toinen teki sarjakuvaversioon tutustumisen näin helpoksi niin pakkohan se oli antaa mahdollisuus tarinalle.
Oli hyvä, etten ollut ladannut turhan suuria odotuksia kirjan suhteen, sillä luettuani ensimmäisen osan oli hyvin helppo päättää, etten jatka enää muiden osien pariin.
Tarinaan oli todella vaikea päästä sisään ja osan ajasta olinkin ihan pihalla. En muutenkaan ole kokenut sarjakuvien lukija, joten jo vauhtiin pääseminen on välillä vaikeaa: katsonko ensin kuvat vai luenko puhekuplat? Mikä puhekupla tulee ensin? Ja kun puhekuplien sijaan onkin tekstiruutuja, niin kenen kertojaääni niissä milloinkin on? Ja kun itse tarinakaan ei vaikuttanut kovinkaan kiinnostavalta niin en oikein osannut innostua.
Sarjan parasta antiahan oli hillitön dialogi ja ihmisten välinen kemia, mutta myös kuudennen ja seitsemännen tuotantokauden ihana melankolia. Sarjakuvaversiossa oli vähän huulenheittoyritystä, mutta ei se kolahtanut samalla tavalla. Toiminta on aina ollut minulle ihan toisarvoinen juttu, joten tappelukohtaukset eivät juuri hetkauttaneet.
Ei ehkä ihan täyttä ajanhaaskausta, mutta melkein;)
Minä olen Buffyn suhteen myöhäisherännäinen, sarja on kyllä jo katsottu mutta sarjakuvat jääneet. Jonkin Angel-sarjakuvan kyllä luin ja se oli ihan menevä, mutta kun en Angelin omaa sarjaa ole katsonut niin onnistuin jo vahingossa spoilaantumaan asiasta jos toisestakin. Hmph. Tätä "kasikautta" olen välillä harkinnut, taidan laittaa siipan lukemaan sen ja hän saa päättää että kannattaisiko minunkin. :)
VastaaPoistaHahaa, oon juuri katsomassa Buffya dvd:ltä, neljäs tuotantokausi menossa :) Tuli näitä silloin nuorena katsottua niin hauska nähdä millaisia tunteita ja reaktioita herättää nyt viitisentoista vuotta myöhemmin. Eipä tätä vakavasti tule otettua mutta on se edelleen mainiota ajankulua. Sarjakuvista en tiennyt mutta en taida olla jäänyt mistään paitsi.
VastaaPoista