keskiviikko 28. elokuuta 2013

Inspiraatiota Onnellisuusprojektista

Huh, olen onnistunut pitämään innostuksen kurissa eikä virallista onnellisuusprojektia ole ainakaan vielä suunnitteilla. Kuukauden lukuteemaan liittyen haluan kuitenkin vielä päästä fiilistelemään Gretchen Rubinin jalanjäljissä. Miten kirja inspiroi minua arjen toiminnan keskellä ja mitä omaan onnellisuusprojektiini voisi kuulua, jos sellaisen toteuttaisin.

Kirjailijan perusperiaatteet onnen vahvistamiseksi ovat tietenkin aika universaaleja (ja miksei olisi, moni kyllä tietää, että terveelliset elämäntavat esimerkiksi auttavat voimaan arjessa paremmin kuin roskaruoka, muttei se kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset eläisivät niin kuin kannattaisi), ja moni Gretchenin käskyistä sopisi minullekin, mutta olemme kuitenkin sen verran erilaisia ihmisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa, että omat käskyt olisi hyvä muotoilla.

Sonjan 12 käskyä:
1. Älä ruikuta. Keskimääräistä hyväntuulisempana ihmisenä huomaan kuitenkin sortuvani ruikuttamiseen aivan liian usein. Työpäivästä saattaa jäädä kotona kerrottavaksi pelkästään väsymyksen tunne, vaikka työpäivä olisi tarjonnut vaikka millaista mukavaa kokonaisuutena. Elämäni hyvin pienet vastoinkäymiset (en millään jaksaisi tehdä ruokaa, kun haluaisin vain rentoutua yms) voisi sivuuttaa kokonaan ja keskittyä olemaan positiivisempi.
2. Uskalla olla onnellinen. Melkein aina kuulumisia vaihdettaessa kerron, että kuuluu ihan hyvää ja melko pian alan puhumaan asiasta, joka on esimerkiksi ärsyttänyt minua lähiaikoina. Oikeasti pitäisi vain olla pokkaa kertoa joka kerta, että kuuluu tosi hyvää, koska se kuitenkin on totuus melkein joka päivä. Varsinkin, jos keskustelen ihmisen kanssa, jolla on suruja tai ihan perusmurheitakin jaettavana, en osaa iloita omasta onnesta vaan koen, että olen velkaa toiselle sen, että minullakin menee vain ihan hyvin. Ajattelen, että jos joka kerta ystäviä nähdessäni latoisin pöytään kaiken sen, mikä tekee minut päivittäin onnelliseksi, olisin todella ärsyttävää seuraa.
3. Hankkiudu arjen turhasta painolastista eroon. Huomasin toukokuussa, että mustista shorteistani on irronnut nappi. Elokuun lopulla sain ommeltua sen takaisin. En sitten käyttänyt niitä koko kesänä. Kaikki nämä viikot olen kantanut asiaa mielessäni, aivan turhana lastina kaiken muun samantapaisen lastin joukossa. Ei ihme, että tuntuu, että kotona on niin paljon asioita tehtäväksi, vaikka ulkoisesti asunto olisikin siisti. Ei ihme, että stressaa. Napin ompelemiseen meni kaksi minuuttia. Olisin onnen keskellä vielä onnellisempi, kun en antaisi tuollaisten asioiden kasaantua. 
4. Suunnittele ja toteuta. Kasa kivoja kavereita, joita näkee liian harvoin. Samat nimet pyörivät usein päässä: pitäisi ottaa yhteyttä ja sopia tapaaminen, mukava illanistujainen. Aika on kuitenkin usein kortilla, ja sitä huomaa pian viettävänsä viikonloput niiden kanssa joiden kanssa yleensäkin ne viettää.  
5. Levittäydy hallitusti. Yleensä vain levittäydyn. Suurimmat riidat taloudessamme alkavat yleensä siitä, että levitän tavaroitani joka paikkaan enkä oikein jaksa korjata niitä kasaan kuin pakon edessä. Pidän siitä, että koti on eletyn näköinen, mutta ehkä menen usein hieman liiallisuuksiin. Pitkien työpäivien jälkeen olisi yksinkertaisesti kivempaa tulla kotiin, jossa kaikki on paikoillaan ja sohvalle mahtuu röhnöttämään vaikeuksitta.  
6. Hassuttele enemmän. En ole sieltä vakavimmasta päästä, mutta kovin rauhallinen kyllä olen. Hassuttelu luonnistuu joinain päivinä paremmin kuin toisina. Minulle ei ole maailman suurin kynnyskysymys ilmestyä ABC:lle supersankariksi pukeutuneena, mutta jatkuvasti minua ei näe ottamassa tanssiaskelia kaupassa. Kaikenlainen positiivinen hörhelöinti antaa niin paljon energiaa arjen keskelle, että se todella kannattaa.
7. Tiedä mikä vituttaa. Minua ärsyttää liian lyhyeksi jäävät yöunet -> en ikinä esimerkiksi töihin aamulla mentäessä valvo klo 12 pidempään. Minua ärsyttää se, kun kaapissa ei ole tarpeeksi ruokaa -> suunnittelen ruokalistan aina ennen kauppareissua, jotta kaapissa on varmasti syötävää kiireiseen ja kiireettömään hetkeen. Minua ärsyttää urheilu yksin -> olen hankkinut kavereita joiden kanssa voin urheilla yhdessä. Minua ärsyttää päivä ilman lukutaukoa -> varmistan, että aikaa on aina lukemiselle vaikka aika pitäisi sitten ottaa jostain muusta pois.
8. Save some, spend some. Olen jopa ilottoman hyvä raha-asioissa. Palkkapäivänä tiedän tasan tarkkaan mitä kuluvan kuukauden aikana voin ja en voi tehdä, joten spontaani rahankäyttö on minulle täysin tuntematon käsite. Osaan olla säästeliäs, joten pitäisi myös oppia iloitsemaan siitä rahamäärästä, jonka päättää tuhlata sen sijaan, että aina järkeilee, että kannattikohan nyt tämä, vai olisiko sittenkin pitänyt harkita ostosta vielä pidemään... Hutiostoksia en ole tehnyt enää vuosiin, joten pelko on luultavasti täysin turha ja vie ilon kivasta hankinnasta.
9. Toteuta ideasi. On ollut aikoja, kun olen väkertänyt kaikenlaista pientä muistoksi tärkeille ihmisille. Nyt en saa edes joulukortteja tehtyä itse, vaikka siitä projektista vuosittain haaveilen. Mieleen on myös noussut idea kutsua ystävä iltaa istumaan ja tehdä yhdessä kasvissosekeitto ja sämpylöitä pimeän syksyn iloksi. Haluaisin myös toteuttaa hääkuvakansion tekemisen siskonpojalleni, koska epäilen, etteivät he hääkuviaan teetä välttämättä kuviksi vaan jättävät tiedostoiksi koneelle. Pitäisi ryhtyä tuumasta toimeen. 
10. Heittäydy spontaaniksi. Uskon, että tiettyyn pisteeseen asti asioita täytyy suunnitella etukäteen, jos haluaa niiden tapahtuvan. Spontaani illanistujainen viikonloppuna kuulostaa kivalta, mutta jos toistuvasti jättää kutsumisen tunnin parin päähän, voi nopeasti huomata viettävänsä viikonloput yksin, kun muut ovat jo suunnitelleet muuta. Mutta joskus, edes joskus olisi kiva toimia spontaanisti. Vaikka uskon, että suurella todennäköisyydellä se ei johda toivottuihin tuloksiin: lapsiperheen äitiä saan tuskin houkuteltua iltalenkille ex tempore tai kovin moni ei välttämättä lähde syyssateessa polkemaan meille viinilasillisen houkuttelemana, mutta ehkä tärkeintä olisi kuitenkin se, että olisi heittäytynyt hetken vietäväksi.  
11. Tuhlaa aikaa hyvin. Jos haluat opiskella espanjaa monen vuoden tauon jälkeen, ala opiskelemaan espanjaa. Jos haluat tehdä leikekirjaa elämästäsi, tee leikekirjaa elämästäsi. Jos haluat vetää Teho-osasto-maratonin, vedä maraton. Ja minähän haluan, kaikkia edellä mainittuja. Ja niille pienille rakkaille asioille olen antanut ja aion jatkossa antaa aikaa.   
12. Ole kiva. Yleensä olenkin, mutta elämässäni on myös ihmisiä, jotka ovat vielä kivempia ja huomaan, että itsekin voisin olla sitä. Kivempi.  

Gretchenin 12 käskyä:
1. Ole Gretchen
2. Päästä irti
3. Käyttäydy kuten haluat tuntea
4. Tee se heti
5. Ole kohtelias ja oikeudenmukainen
6. Nauti matkasta
7. Kuluta
8. Tunnista ja määrittele ongelma
9. Piristy
10. Tee mitä pitää tehdä
11. Ei laskelmointia
12. On vain rakkautta

Monia käskyjä pyrin toteuttamaan heti, kun tajusin niiden voiman Onnellisuusprojektia lukiessani. Miten paljon kotionni voikaan lisääntyä, kun jaksaa joka kerta ruoan tekemisen jälkeen pestä kattilan. Ruokakaan ei ehdi jäähtymään sillä aikaa, kun kattilan pyörittelee puhtaaksi ja täydestä vatsasta nauttii ihan eri tavalla kun tietää, ettei kattila kummittele tiskipöydällä vielä aamullakin. Olen myös siivonnut kolme arjen keskellä tärkeää tavaraa sisältävää laatikkoa ja siirtänyt digivalokuvakehykseen kuvia neljän vuoden tauon jälkeen (Hankkiudu arjen turhasta painolastista eroon), tanssinut villein tanssikuvioin lavatansseissa (Hulluttele enemmän), ostanut kauan haaveilemani korallinpunaisen kaulahuivin ja hankkinut leikkokukkia kotiin (Save some, spend some) ja paljon muuta. Jo parin viikon jälkeen onnellinen tyttö on vielä onnellisempi.

Joitain ylöskirjaamistani asioista on helppo toteuttaa pelkällä nopeasti kerääntyvällä tahdonvoimalla, mutta veikkaan että varsinkin minun kohtani 1, 2 ja 12 vaatisivat projektin kaltaisen panostuksen aikaa ja päättäväisyyttä.

Alunperin ajattelin, että olisin mielelläni suunnitellut (ihan huvin vuoksi) oman projektivuoteni, että miten olisin 12 kuukautta jakanut, mutta siihen ei taida olla tarvetta, koska loputa Gretchen on toteuttanut sen juuri niin kuin se olisi kiva toteuttaa. Yhtenä kuukautena keskitytään kotiin, toisena ystäviin, kolmantena rahaan, neljäntenä parisuhteeseen, viidentenä omiin harrastuksiin jne. Toimiva setti, uskon minä.

Nyt siirryn illan seuraavaan vaiheeseen eli Toteuta ideasi pariin ja lähden suunnittelemaan syyskuun lukuteeman toteutusta. Voikaa hyvin!

9 kommenttia:

  1. Olet kyllä mainostanut hyvin tätä kirjaa. :) Kyllähän tämä on pakko jostain käsiinsä saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)Uskoisin, että tämä innostus kestää pitkään ja kantaa pitkälle. Kokeile ihmeessä sinäkin, varmasti ihan ensimmäiset kappaleet kertovat, että tuletko tykkäämään kirjasta.

      Poista
  2. No, tuon hienon sapluunan jälkeen voi kysyä että kannattaako miettiä mitä on olla kun voi olla?

    Tai onhan se mielenkiintoista ulkopuolisin silmin (että mikä ottaa päähän,esim.) mutta ei jos ottaa päähän. Pään sisästä näyttää siis erilaiselta kuin ulkopuolelta eikä sitä oikein voi määritellä.

    Nyt budjettiriihen (missä se sitten onkin) aikaan pitää valita Gretchenin 7. käsky: Kuluta.

    Siitä me hyödymme kaikki.

    VastaaPoista
  3. Tähän pitäisi kai jotain kommentoida, mutta en oikein tiedä että mitä:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minäkään.

      Yritin olla nokkela ja kompastuin rähmälleni puujalkavitseihin. Huh, huh!

      Poista
  4. En itse oikein välitä tällaisista self-help-oppaista, mutta sinun postaustasi oli kiva lukea siitä välittyneen innostuksen vuoksi. Ja toimihan noista moni hyvänä muistutuksena myös itselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulisin, että tämän tyyppisiä kirjoja kannattaa lukea, kun fiilis on oikea. Jos pieni elämäntaparemontti ei ole haaveissa, en usko, että kirjasta saa mitään irti. Tai helposti ainakin vain iskee silmänsä kaikkeen mikä kirjassa suinkin voi ärsyttää. Onnellisuusprojektikin on rivien välistä selkeästi tosi jenkki, mutta tällä kertaa itse asia ajoi ohi enkä jäänyt ahdistumaan esimerkiksi amerikkalaisesta sosiaalisen elämän kuvailusta:)

      Saattaa hyvinkin olla, että Onnellisuusprojekti jää viimeiseksi self-help-oppaaksi (oikeasti kustantaja on luokitellut muistelmiksi!), sillä yleensä tuntuu, että kyseinen genre painottaa liikaa henkisten voimien kasvuun ja itseensä tutustumiseen henkisessä mielessä ja sellaiseen suhtaudun hieman ennakkoluuloisesti:D

      Poista