Kirjallinen maailmanvalloitukseni alkaa mukavasti naapurimaastamme Ruotsista. Tänä vuonna olisi tarkoituksena tehdä kirjallisia matkoja Euroopan alueella ja siirtyä sieltä mahdollisuuksien mukaan kaukomaillekin. Sattuipa vielä niin sopivasti, että Kirjavan kammarin Karoliina julkaisi äskettäin Ikkunat auki Eurooppaan -haasteen, jossa on siis tarkoituksena lukea mahdollisimman paljon eurooppalaista kirjallisuutta. Nämä kaksi haastetta etenevätkin tämän vuoden ajan mukavasti käsikynkkää.
Ruotsalasia kirjailijoita etsiskelin niin Wikipedian, googlettelun kuin kirjastotietokantojenkin avulla. Olen näköjään jo valmiiksi lukenut ihan kivan pinon ruotsalaista kirjallisuutta:
Majgull Axelsson: Huhtikuun noita
Kerstin Ekmann: Tapahtui veden äärellä
Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja
Jan Guillou: Pahuus
---
Stieg Larsson: Millenium-trilogian osat 1 & 2
Camilla Läckberg: Fjällbacka-sarjan kaikki osat
Lars Kepler: Hypnotisoija
Liza Marklund: Postikorttimurhat
Leif G.W. Persson: Matkan pää
---
Elsa Beskow: Satu pikku pikku eukosta, Täti Ruskean syntymäpäivä
Anders Jaconsson & Sören Olsson: Bertin päiväkirjat -sarjan monta osaa
Gösta Knutsson: Pekka Töpöhäntä -sarjan monta osaa
Sven Nordqvist: Viiru ja Pesonen -sarjan monta osaa
Selma Lagerlöf: Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Astrid Lindgren: Veljeni Leijonamieli
Kaikillehan tuntuu aina tulevan ruostalaisesta kirjallisuudesta mieleen jännitysgenre, jonka ruotsalaiset osaavatkin hienosti. Olen onneksi tarttunut aikoinaan myös muutamiin kaunokirjallisiin teoksiin ja lasten- ja nuortenkirjoihin. Minulla on sellainen tunne, että luen ruotsalaista kirjallisuutta melko tasaiseen tahtiin: listassa on kirjoja niin lapsuudesta, ylä-aste- ja lukiovuosilta sekä edellisiltä vuosilta.
Ruotsalaisten kirjailijoiden joukossa komeilee yksi kaikkien aikojen lempikirjailijoistani eli Camilla Läckberg. Hän taitaakin olla suosikeistani ainoa, jolta olen lukenut melkein koko tuotannon (vain hänen pienoisromaaninsa on lukematta). Larsson ja Kepler ovat myös jääneet mieleen keskivertoa parempina jännityskirjailijoina. Ekmannin Tapahtui veden äärellä on lukukokemus yläaste-ajoilta ja varsin positiivinen sellainen. Haluaisin vielä joku päivä lukea häneltä jotain muutakin. Bertin päiväkirjojen parissa viihdyin hyvin pikkutyttönä ja Pekka Töpöhäntä -kirjat ovat ehdottomasti sellaisia, joita lukisin mielelläni mahdollisen tulevan jälkikasvuni kanssa. Lindgrenin teoksia minulla on lukematta vielä vaikka millä mitalla ja siinä riittää projektia moneksi vuodeksi. Tästä voi kai tehdä sen päätelmän, että ruotsalainen kirjallisuus on kokemuksieni mukaan laadukasta ja vietän mielelläni aikaa sen parissa.
Monen mielenkiintoisen kirjailijan teoksia ovat kuitenkin vielä lukematta. Tein pienen listan lukemattomista, mutta tunnistettavista kirjailijoista, jotka olen myöskin jakanut kirjallisuusgenren mukaisiin ryhmiin. Kyllähän tuo jännityskirjallisuus näyttää olevan ainakin minun tapauksessani myös se tunnetuin genre, josta kirjailijoita tiedän.
Marianne Fredriksson
Kajsa Ingemarsson
Jonas Jonasson
Marianne Cedervall
Anne Swärd
---
Åsa Larsson
John Ajvide Lindqvist
Håkan Nesser
Åke Edwardson
Anna Jansson
Ann Rosman
Henning Mankell
Arne Dahl
Jan Wallentin
Johan Theorin
Mari Jungstedt
Jens Lapidus
Inger Frimansson
---
Gunilla Bergström
Oli aika hankalaa valita, kuka saisi olla maailmanvalloituskaverini tällä kertaa. Päädyin kuitenkin John Ajvide Lindqvistiin, jonka Kultatukka, Tähtösestä olen kuullut paljon hyvää. Omasta hyllystä minulta löytyisi Janssonia, Jungstedtia ja Rosmania. Lindqvistin lisäksi minua kiinnostaa erityisesti Theorin ja Mankell.
Onko tuolla lukemattomien ruotsalaisten kirjailijoiden joukossa joku niin mahtava kirjailija, että häneen kannattaisi heti tilaisuuden tullen tutustua? Mikä on ollut sinusta mieleenpainuvin ruotsalainen kirja? Kuinka moneen kirjailijaan sinä olet jo ehtinyt tutustumaan ja onko vielä joku, johon haluaisit tutustua?
Itse olen lukenut 15 ruotsalaisen kirjailijan teoksia ja haluaisin tutustua ehdottomasti vielä ainakin yhdeksään muuhun. Mielenpainuvin lukukokemus on mielestäni ollut Läckbergin Kivenhakkaaja.
Hieno listaus naapurimaan kirjallisuudesta. Löysin monta tuttua nimeä ja monta vierastakin.
VastaaPoistaHenning Mankellia täytyy kehua tässä vielä ihan jo siksikin että mielestäni hän on todella monipuolinen kirjailija. Wallander-sarja on laadukasta jännitystä, mutta häneltä löytyy oikein mukavia romaanejakin, mm. viime vuonna suomeksi ilmestynyt Likainen enkeli.
Martina Haag taas kirjoittaa jollain tapaa Bridget Jones -henkisiä kirjoja, mm. Ihana ja todella rakastettu (ja töissä menee superhyvin)...
Dekkariosastolta voisin mainita vielä Kristina Ohlssonin, minun loppuvuoden löytöni johon törmäsin vahingossa.
Mikähän siinä muuten on että Ruotsista tulee niin paljon laadukkaita dekkareita?!
Jonkin verran olen ruotsalaisia lukenut mutta en kovin paljon - osittain varmaan siksi että dekkarit ovat viime aikoina jäänet vähemmälle. Henning Mankellin kirjasta Italialaiset kengät, joka siis ei ole dekkari, pidin aika paljonkin!
VastaaPoistaStieg Larssonia on tietenkin tullut luettua ja Liza Marklundiltakin vissiin yksi kirja mutta ruotsalaiset kirjailijat ovat jääneet sivupoluille nyt kun ajattelen asiaa.
VastaaPoistaAstrid Lindgrenia luin/minulle luettiin paljon nuorempana (melkein koko hänen lastenkirjatuotantonsa on käyty läpi) ja Pekka Töpöhäntiäkin joitain. Luin kyllä joskus ruotsin kielellä melko paljon mutta lähinnä englannista käännettyä nuortenkirjallisuutta (esim. Bröderna Hardy kirjoja ja joitain Neiti Etsiviä joita ei ollut saatavilla suomeksi).
Mutta kivan oloinen tuo Eurooppa-projekti :)
Paljon oli minullekin tuttuja nimiä listassa, mutta myös tuntemattomia. Pidän kovasti skandinaavisesta kirjallisuudesta ja suuri osa näyttää olevan ruotsalaisia.
VastaaPoistaItse en innostunut Camilla Läckbergin ensimmäisestä Erica Falck -kirjasta. Ehkä taso paranee myöhemmin, mutta toistaiseksi jätin Camillan rauhaan.
Sen sijaan Norkun tavoin tekee mieli kehua Mankellia. Hän on todella monipuolinen ja lahjakas. Rankkaan hänet yhdeksi lempikirjailijakseni.
Karin Alvtegenilta olen lukenut muutamia kirjoja ja pitänyt.
Olen lukenut Åsa Larssonin kaikki teokset (4), Stieg Larssonin kaikki teokset (3) ja Mankellin teoksista suuren osan, Wallandereista uusinta lukuunottamatta kaikki.
VastaaPoistaNämä ovat kirjailijoita, joista joko pitää tai ei pidä, eli ensimmäisestä kirjasta huomaat kumpaan kategoriaan kirjailijan sijoitat :)
Marianne Fredrikssonin Anna, Hanna ja Johanna on aivan upea, lue se!
VastaaPoistaViihteellisemmältä, muttei lainkaan kevyeltä, puolelta tuli mieleen Mara Leen Ladies. Se yllätti minut, ja ainakin Peikkoneito on siitä blogannutkin.
PS. Ihanaa, kun lähdit mukaan Ikkunat auki Eurooppaan -haasteeseenkin!
VastaaPoistaMari Jungstedtin jätin, kun hän alkoi toistaa itseään.
VastaaPoistaListaltasi on paljon tuttuja, mutta Huhtikuun noidan olen lukenut monasti, Olssonin molemmat myös, Camilalta minusta on paras Merenneito ja sitten Kivenhakkaaja. Marklundia on luettu, Theoronilta kaikki, Åke Edwardsonilta kaikki ja myös Åsa Larssonilta ja Inger Frimanssonilta.
August Strindbergiä olen lukenut monta ja sitten titty Axel Munthen Huvila meren rannalla. Eniten minuun vaikuttanut ruotsalaiskirja on Bengt Jangfeldtin Axel Munthe . tie Caprin huvilalle.
Ah, ihana lista, varsinkin kun itse olen aivan lääpälläni ruåtsalaiseen rikosgenreen ;) Mankell ja Alvtegen ovat ainakin kirjailijoita, joihin "täytyy" tutustua!
VastaaPoistaHei Sonja, kiva kun nostit esiin ruotsalaisen kirjallisuuden. Tuossa listassasi on sellaisia kirjailijoita, joiden tuotantoon haluaisin itsekin tutustua. Ruotsalaisia dekkareita olen lukenut, mutta haluan nostaa kyllä esille lasten- ja nuortenkirjallisuudesta Astrid Lindgrenin, Elsa Beskown ja monen muun lisäksi ruotsalaiset tyttökirjat. Ihanat Merri Vikin Lotta-sarja sekä Sandwall-Bergströmin Gulla-sarja ovat suosikkejani. :)
VastaaPoistaMinä olen lukenut paljon ruotsalaista kirjallisuutta, muutakin kuin dekkareita. Suosittelen tässä yhtä klassikkoa eli Vilhelm Mobergin siirtolaissarjaa. Siinä on monta osaa, mutta ensimmäisen eli Maastamuuttajat voi aivan hyvin lukea itsenäisenä teoksena.
VastaaPoistaNorkku: Näin kerran yhden Wallander-elokuvan, jossa oli jotain uskonlahkotoimintaa ja se vaikutti todella mielenkiintoiselta. En ymmärrä miksi en ole vieläkään saanut aikaiseksi tarttua Mankellin kirjoihin. Nyt kun mainitsit Ohlssonin, niin tuttu nimihän hän on. Kirjakauppaamme on tullut hänen teoksiaan ja olen niitä hieman selaillutkin.
VastaaPoistaSatu: Mankellilla taitaa ollakin enemmän kaunokirjallisia kirjoja kuin tiesinkään...
Elwingda: Voi, kun minäkin olisin lukioikäisenä ruotsin ollessa hyvin hallussa tajunnut lukea ruotsiksi jotain! Nyt on kyseinen kieli hävinnyt päästä lopullisesti.
Elegia: Anna Läckbergille vielä mahdollisuus Kivenhakkaajan tai Saarnaajan kanssa. Jos sitten et tykkää, niin teitä ei ole vain tarkoitettu toisillenne:)
Jokke: Olisipa kaikkien kirjailijoiden kanssa yhtä helppoa! Mankellista uskoisin pitäväni ainakin. Harvoin olen tainnut itse asiassa törmätä dekkaristiin, joka olisi huono. Dean Koontz taitaa olla lajissaan ainoa...
Karoliina: Anna, Hanna & Johanna -kirjan ylistäviin arvosteluihin olenkin törmännyt muutaman kerran. Täytyy laittaa korvan taakse!
Leena Lumi: Muistelisin, että moni onkin varoitellut tuosta, että Jungstedt toistaa itseään lopulta. Ja muistankin kehuvat kommenttisi Tie Caprin huvilalle -kirjasta vuosikatsauksessasi. Kyseisestä kirjasta en olekaan juuri kuullut mitään enkä ole töissäkään sitä tajunnut selailla.
Rachelle: Tuumin itsekin samaa listaa tehtaillessani, että niin moni kirjailija kiinnostaisi, että ruotsalaisesta kirjallisuudesta saisi oivan vuosiprojektin ja ei hyvä lukeminen varmasti loppuisi.
Sara: En tajunnutkaan, että Lotta-sarja on ruotsalainen! Gulla-sarjasta en ole kuullutkaan, mutta jumitinkin lapsuudessani aika lailla muutamissa kirjasarjoissa.
Margit: Maastamuuttajat-kirja kuulosti hirveän tutulta ja tajusinkin, että Maija suositteli minulle samaa sarjaa marraskuussa, kun kyselin lukuvinkkejä lukijoilta. Nythän ensimmäinen osa on jo pakko lukea!:)
Tämän listan lukemattomista kirjoista minä nostaisin esiin Marianne Fredrikssonin, joka kolahti täysillä.
VastaaPoistaMutta minulla on teoria siitä, miksi ruotsalaisen kirjallisuuden tenhovoimasta. Olemme niin lähellä toisiamme, ruotsalainen ajatusmaailma on samanlaista kuin suomalainen. Ja kielessä ei tule pahemmin käännöskukkasia, sillä esim. vitsit yms. sanonnat voi kääntää sananmukaisesti ja ajatus säilyy. Eli ruotsin kieli suomennettua on niin aitoa. Englannin kanssa saa joskus kikkailla, että saman asian saa sanottua suomeksi.
Roz: Kiitos Fredriksson-vinkistä! Teoriasi varmaan osuu oikeaan, tosin itse taidan pitää enemmän ruotsalaisesta kirjallisuudesta kuin kotimaisesta. Ja sitä en oikein ymmärrä, että miten he saavat aikaiseksi sellaista minua miellyttävää kirjallisuutta, mitä suomalaiset ei onnistu kyhäämään (minun mielestäni). No, sitä varten on suomalaisen kirjallisuuden aarrejahti, ehkä tämän projektin jälkeen tunteet kotimaista kirjallisuutta kohtaan lämpenevät minullakin...
VastaaPoistaGulla-kirjat, ne on ihania! Suosittelen oikeasti kokeilemaan. :)
VastaaPoista