Nyt eletään kuulkaas harvinaisia aikoja! Kesän erilaiset menot ovat suorastaan pakottaneet minut pomppimaan keskeneräisestä kirjasta toiseen. Yleensä suhtaudun nihkeästi jo kahden kirjan vuorottaiseen lukemiseen. Ja nyt minulla on kirjoja kesken neljä!
Aloitin Munroen Kerjäläistytön juhannuksena. Varsinainen juhannuskirja oli Pakkasen Muistivirhe, mutta sain sen päätökseen melko nopeasti, joten minulle jäi hyvin aikaa aloitella Kerjäläistyttöäkin. Tarina ei kuitenkaan imaissut mukaansa, joten lukeminen on sujunut hitaanlaisesti. Tein kuitenkin muutamia hääpukuun liittyviä matkoja junalla, joten niille matkoille Kerjäläistyttö pokkarimuodossaan oli taas mainio valinta ja näin etenin tarinassa hiukan. Halusin aloittaa Kärpästen herran ennen hääjuhlahumua, mutta en saanutkaan sitä loppuun ennen häämatkaa ja oli harvinaisen selvää etten kyseistä kirjaa rantalomalle raahaisi. Häämatkalle otin mukaan kaksi kirjaa, joista toisen luin kokonaan. Shieldsin Tavallisia ihmeitä ehti edetä neljännekseen. Huomenna haen kirjastosta Rikos ja rangaistus -kirjan, jota on tarkoitus lukea koko loppukesä muiden kirjojen rinnalla. Lukeminen on aloitettava hetimiten, sillä odotukset eivät ole korkealla ja ennustan pessimistinä itselleni piinallisia lukuhetkiä. Minut saa toki yrittää vakuuttaa kirjan hienoudella jo etukäteen!:)
Mutta tilanne on joka tapauksessa sellainen, että heikompaa hirvittää:D Yleensä nihkeilen jo kirjan ja äänikirjan lukemisesta rinnakkain. Spontaaneja lukuhetkiä ei kuitenkaan ole luvassa vielä muutamaan viikkoon. Päässäni on kyllä yleensä täynnä lukusuunnitelmia lähitulevaisuudelle, mutta suunnitelmat saavat yleensä kovastikin kyytiä lukufiilisten vaihdellessa.
Nyt olen ainakin huomannut, ettei tällainen kirjojen sekoittelu sovi minulle yhtään. Ainoa tapa yhdistää onnistuneesti kaksi lukukokemusta on lukea jotain raskasta ja mahdollisesti puuduttavaa klassikonjärkälettä ja samalla keventää mieltä enemmän omantyylisellä kirjallisuudella.
Kuinka monta kirjaa teillä saattaa olla kesken samanaikaisesti? Oletteko enemmän minun tyylisiäni lukijoita, jotka haluavat nauttia kustakin kirjasta keskittyneesti vai onko hauskempaa, kun on monia kirjoja kesken ja voi fiiliksen mukaan vaihdella tarinaa?
Nyt Kärpästen herran pariin, jotta saan edes yhden kirjan pois alta:)
Aikaisemmin pystyin lukemaan useampaa kirjaa lomittain, mutta kirjojen piti olla erityylisiä. Nykyisin luen mieluiten yhden kirjan loppuun ja sitten siirryn seuraavaan. Nyt kylläkin on kaksi kirjaa kesken: aloitin Kivipäiväkirjat, ja kun se ei jostain syystä lähtenyt viemään, ahmaisin Donna Leonin uusimman kirjan. Kivipäiväkirjat ei vieläkään houkuttele, joten aloitin Vapisevan naisen.
VastaaPoistaOlen huomannut senkin, että kesken jäänyt kirja pitää joko aloittaa alusta tai ainakin kerrata sivukaupalla, että pääsee sen maailmaan.
Olen lukemisissani sikäli samanlainen kuin sinä, että pääsääntönä on se, että vain yksi kirja on kerrallaan luvussa! Tietokirjoja ei kuitenkaan lasketa mukaan (nytkin taidehistoriat ja tavalliset historiat ovat lojuneet kannet kiinni useamman kuukauden, mutta syksyllä asia todennäköisesti etenee, kun opiskelut alkaa..), elleivät ne ole sen verran ohuita, että luen ne nopeasti ja kyllästymättä.
VastaaPoistaJoskus poikkeus vahvistaa säännön, kuten vielä tänään päivällä, kun minulla oli kaksi kirjaa luettavana yhtäaikaa. Toisen kanssa vain hyydyin pahasti, kun en ole saanut siitä oikein otetta, vaikka mielenkiintoinen onkin ja kun se on englanniksi. Nappasin viikonloppuna Ronja, ryövärintyttären käsiini ja olikin ihan virkistävää lukea se tässä välissä. Muuten en kyllä tämmöisiä harrastele ja en ymmärrä, miten olet voinut kerätä ympärillesi NELJÄ keskeneräistä kirjaa! ;D
Minä siis mielelläni keskityn yhteen kirjaan ja tarinaan kerrallaan. Useamman keskeneräisen kirjan kanssa olisin aivan sekaisin, että missä nyt mennään missäkin kirjassa ja varmaan sekoittaisin tarinoita toisiinsa :D
Olen samanlainan kuin sinä eli luen yleensä vain yhtä kirjaa kerrallaan. Tuntuu jotenkin, että hajoittaisin liikaa itseäni, jos yrittäisin lukea useampaa kirjaa kerralla. Tosin joskus käy niin, että jos jokin kirja ei lähde etenemään, otan oheen toisen kirjan. Monesti kuitenkin se etenemätön kirja jää lopulta kesken. Tää koskee kuitenkin vain kaunokirjallisuutta, sillä mulla voi olla samaan aikaan useampikin tietoteos tai tutkimus kesken. Ne kuitenkin ovat työhön liittyviä kirjoja.
VastaaPoistaHahaa, tervetuloa joukkoon!
VastaaPoistaMinä luen paljon kirjoja yhtäaikaisesti. On hyvin harvinaista, että minulla olisi vain yksi kirja kesken. Yleensä on vähintään niin, että luen sekä faktaa että fiktiota, mutta useimmin on monta fiktiota ja pari faktaa kesken yhtä aikaa. Minulle se sopii erinomaisesti. Mieheni ihmettelee ja taivastelee sitä tuon tusta, mutta puolustaudun aina toteamalla, että hei, olen nainen, voin tehdä useaa asiaa yhtä aikaa, miksi en lukisi kirjojakin päällekkäin ;-D...
Tällä hetkellä minulla on kaksi fiktio-opusta ja kaksi tietokirjaa kesken. Aika tyypillinen tapaus, joskin fiktiota voisi olla enemmänkin... Kai tämäkin on jonkinsortin häiriö :-D!
Jännä kuulla, että koet sen hankalaksi ja toteat, ettei se sovi sinulle! Näin me olemme erilaisia.
Minäkin olen yleensä yhden kirjan lukija. Toisena voi ehkä mennä tietokirja tai joku klassikko, mutta ei yleensä muuta. Haluan uppoutua tarinaan kokonaan.
VastaaPoistaÄänikirjojen suhteen olen joustavampi. Niitä voi olla kaksi kesken kerrallaan, sillä autossa voi kuunnella vain cd-levyltä, kun taas kotona käy myös mp3-muotoinen kirja. Mutta mieluiten niitäkin on kesken vain yksi. Näin kokemuksesta tulee intensiivisempi.
Minulla voi olla kesken kaksi tai kolmekin kirjaa, jos ne ovat riittävän erilaisia tai eri lukutilanteisiin kuuluvia: yksi kevyt (sekä esineenä että sisällöltään) laukussa työmatkalukemisena, toinen enemmän keskittymistä vaativa tai rauhallisesti nautiskeltava kirja kotona iltalukemisena, ja mahdollisesti vielä yksi selailtava tai helposti "palasina" luettava siinä sivussa. Ei siis kahta klassikkoa tai kahta hömppää rinnakkain! Usein taidan myös valita luettavat niin, että rinnakkain luettavina on esim. yksi suomenkielinen ja toinen englanninkielinen mieluummin kuin kaksi samalla kielellä.
VastaaPoistaVastauksianne oli tosi kiva lukea, niin kuin Paula totesikin, näin olemme erilaisia. Klassikkojen rinnalle tuntuu joku muukin kaipaavan välillä jotain muuta luettavaa. Tietokirjoja en valitettavasti lue hirveän kamalasti (harmi!), mutta osaisin kuvitella että niiden kanssa osaisin lukea rinnakkain kaunokirjaa ilman aivohäiriöitä:D Ja ehkä tosiaan yksi englanninkielinen ja yksi suomenkielinen voisi myös menetellä. Mutta jo yhden äänikirjan handlaaminen tuottaa vaikeuksia, en tiedä miten onnistuisin pysymään kartalla muutamaa äänikirjaa rinnakkain kuunnellessa:)
VastaaPoistaNuorempana minulla oli melkein aina useampi kirja kerralla luvussa. Nykyään luen mieluiten yhtä kirjaa, mutta jos joku kirja tökkii niin luen välissä jotain muuta. Faktaa ja fiktiota on tosin luontevaa lukea "päällekkäin" ja sarjakuvia myös, ne kun ovat luonnollisesti niin toisistaan poikkeavia etteivät mene keskenään sekaisin.
VastaaPoistaSen olen huomannut, että novellikokoelman kanssa tulee helposti luettua jotakin romaania, koska tykkään pitää novellien välissä taukoja. Silloin yritän ajatella sen romaanin ikään kuin tv-sarjaksi jota luen jakson (=luvun) pätkissä - harvoinhan niitä ohjelmiakaan pääsee seuraamaan montaa jaksoa yhteen menoon vaikka juoni olisikin jatkuva.
Muutama vuosi takaperin onnistui kymmenenkin kirjan lukeminen yhtäaikaisesti melko kivuttomasti, mutta nykyään menis kyllä pää sekaisin moisesta... :) Yleensä siis on kesken yksi opus, maksimissaan 3-4. Opiskeluun liittyviä kirjoja en tosin laske tähän mukaan, sillä niitähän riittää ja ne etenevät yleensä melko hitaasti. ;)
VastaaPoistaEnnen luin hyvinkin montaa kirjaa yhtäaikaa, mutta nykyään en pidä siitä ollenkaan. Luen lähinnä yhtä kirjaa kerrallaan, sillä tavalla lukukokemus on selkeämpi.
VastaaPoistaEnnen blogimaailmaan sukeltamista mulle ei ollut tullut edes mieleen että voisi lukea useampaa kirjaa samaan aikaan, ja olin aika hämmästynyt huomatessani että monet tekevät niin. :D Sittemmin olen itsekin kokeillut, ja ihan hyvinhän se ainakin kahden kirjan kanssa tuntuu onnistuvan. Mieluiten minäkin luen edelleen vain yhtä kerrallaan, mutta jos tauko jostain kirjasta tuntuu olevan paikallaan niin sitten otan toisen rinnalle. Äänikirja + painettu kirja -yhdistelmä on kyllä jatkuvasti käytössä.
VastaaPoistaKivoja laajoja kommentteja taas päässyt tulemaan päivän aikana:)
VastaaPoistaMaijan tapaan novellikokoelmia pitäisi kokeilla joskus lukea oikein hitaasti ja juuri tuolla tavalla rinnakkain tavallisen romaanin kanssa. Huomasin lentokoneessa lukiessani Tavallisia ihmeitä, että lukutempo oli ihan liian tiivis eli novellia novellin perään. Mutta minkäs mahtoi kun ei ollut mitään muutakaan luettavaa mukana.
Lauran 10 kirjan sekoittelusta lukiessani meinasi sydän jättää yhden lyönnin välistä. En uskaltaisi edes kokeilla moista määrää:D
Satun tapaan minullekin on valjennut vasta kirjblogien maailman astuttuani,että jotkut tosiaan ylipääänsä lukevat montaa kirjaa samaan aikaan. Eipä olisi tyttö uskonut:)