2009 suom. 2011
240 s./Otava
Siri Hustvedt on pitämässä isälleen muistopuhetta, kun hän joutuu oudon vapinan valtaan. Kirjailija haluaa selvittää mikä hänessä on vikana ja näin alkaa matka neurotieteen, psykiatrian ja psykoanalyysin maailmaan. Hankkiessaan taustatietoja edelliseen romaaniinsa Hustvedt opiskeli lääkeaineoppia, osallistui aivotieteen luennoille ja luki tutkielmia erilaisista sairauksista. Kirjailijalla riittää omakohtaisiakin kokemuksia vapinakohtauksien lisäksi: lapsesta asti vaivannut migreeni ja muille ihmisille tapahtuvien asioiden vahvasti kokeminen omassa ruumiissaan johtavat siihen, että asioista on otettava selvää.
Vapiseva nainen on mielenkiintoinen, mutta hieman raskas kirja. Aiheet eivät ole helpoimmasta päästä - olisi kai toivottavaa, että lukija olisi opiskellut hieman psykologiaa tai lääketiedettä. Näistä asioista kiinnostuneet saavatkin varmasti kirjasta enemmän irti kuin tavalliset pulliaiset. Jotain Hustvedtin kirjoitustaidoista kuitenkin kertoo se, että kirja onnistuu vaikeudestaan huolimatta olemaan mukaansa tempaava. Kirja sisältää otteita lääketieteen historiasta ja eri koulukuntien mielipiteitä eri sairauksista. Mielenkiintoisen lisän tarinaan tuo erilaiset potilaskertomukset. Paljon on maailmassa sairautta, sellaista minkä syvintä olemusta ei ole vielä saatu selvitettyä. Lukukokemuksen jälkeen jäi tunne, että tällaisia kirjoja voisi lukea lisääkin. Hustvedtin muihin kirjoihin on myös ehdottomasti tutustuttava.
En valitettavasti tehnyt kirjalle kunniaa lukutavallani. Tässä on kirja, joka ansaitsisi tulla luetuksi yhteen putkeen. Kirjassa ei ole kappalejakoa, joten mikä tahansa kohta on huono kohta jättää kirjanmerkki. Alku oli lupaava ja sain luettua 100 sivua yhtenä päivänä, mutta sitten alkoi muut hommat painaa päälle. Saman tien menetin otteen kirjasta ja keskittymisen herpaantuessa sairauskertomukset muuttuivat sillisalaatiksi. Kun huomaa ajattelevansa muita asioita, peli kirjan suhteen on menetetty. Toimikaa te muut lukijat fiksummin!
Kiva sattumakin kävi kirjaa lukiessa: Hustvedt kertoo pahan käden -syndroomasta, jossa oikea käsi toimii normaalisti, mutta vasen käsi vaikeuttaa elämää. Jos oikea käsi esimerkiksi ajattelee nostavansa halon laittaakseen sen uuniin niin vasen käsi paiskaakin sen seinään. Katsoimme poikaystävän kanssa Housen viidennen tuotantokauden viimeistä jaksoa ja siinä potilaana oli tuollainen pahan käden omaava henkilö. Ennen kuin House ehti kertoa tiimilleen mikä potilasta vaivaa, oli Sonja jo ehtinyt saada poikaystävän tilanteen tasalle kertomalla sairaudesta ja antamalla muutamia esimerkkejä. Kyllä kirjoja kannattaa lukea:)
P.S. Tämä lukukokemus johti myös Minihaasteen ensimmäisen osan suorittamiseen. Hustvedtiin tutustuminen on alkanut.
Vaikuttaapa todella mielenkiintoiselta kirjalta, tämä minun on pakko lukea;) Opiskelen juurikin psykologiaa joten ahmin kaiken mahdollisen siihen liittyvän kirjallisuuden:)
VastaaPoistaHustvedtin kirjat ovat mulle vielä aivan tuntematonta maaperää. Varmaankin jossain vaiheessa tutustun, vaikka jostain syystä jota en osaa määritellä, en tunnekaan häntä kohtaan kovin hirmuisen suurta kiinnostusta. Sen verran rakastetusta kirjailijasta on kuitenkin kyse että täytynee selvittää onko vaistoni tässä tapauksessa väärässä! :)
VastaaPoistaBlogissani olisi pieni palkinto sinulle, käypä kurkkaamassa:)
VastaaPoistaSatu: Ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja, kun olet psykologiaan perehtynyt! Ja kiitos palkinnosta:) Palailen huomenna 7 paljastuksen kera.
VastaaPoistaSatu: Minullakin on pienet ennakkoluuloni Hustvedtin taidepiireihin liittyvistä kirjoista, mutta kerronta tässä kirjassa oli tosiaan niin hyvää että jospa taidekin iskisi sitten seuraavaksi:)
Mä olen lukenut kaksi ensimmäistä Hustvedtin suomennettua kirjaa. Luin ne aika peräkkäin ja siksi tuli vähän ähky juuri noista taidepiireistä. Mutta tämä vaikuttaisi sellaiselta, jonka voisi lukea :)
VastaaPoistaTuosta kuvauksestasi tuli etäisesti mieleen Oliver Sacksin Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Siinä kerrotaan ihan tosijuttuja erikoisista neurologisista häiriöistä. Suosittelen, jos et ole lukenut ja jos tuollaiset paha käsi -tyyliset vinksahdukset kiehtovat!
Laura: laitetaan suositukset korvantaakse. Tästä Hustvedtin kirjasta tuli hyvä lahjavinkki kummitädille. Synttäreinä ja jouluna saa aina pähkäillä minkä kirjan laittaisi pakettiin sairaanhoitajalle, mutta huhtikuussa se tulee olemaan tämä.
VastaaPoista