perjantai 11. maaliskuuta 2016

Neito vanhassa linnassa

Jane Austen
1817 suom. 1953
300 s./WSOY
äänikirja n. 9 tuntia


Neito vanhassa linnassa (uusin suomennos nimellä Northanger Abbey) oli yksi spontaaneista äänikirjalainoista vieraillessani kirjastossa. Jane Austenia tulee luettua äärimmäisen harvoin, mutta hänen teoksiensa parissa kyllä viihtyy mukavasti kunhan pääsee alkuun.

Kirjassa ollaan varsin lomaisissa tunnelmissa sillä sankaritar Catherine Morland viettää ensin muutaman viikon Bathissa perhetuttujensa kanssa tutustuen mm. Thorpen ja Tilneyn perheisiin. Sieltä hän jatkaa matkaansa Tilneyn tiluksille Northanger Abbeyhin. Catherine on suuri kauhukirjallisuuden ystävä, joten hän odottaa Northanger Abbeyn kartanon olevan täynnä toinen toistaan karmaisevampia sukusalaisuuksia. Sydämentykytyksiä hänelle puolestaan aiheuttaa perheen nuori herra Henry Tilney.

Lukukokemus oli suorastaan kutkuttavan herkullinen, niin mainiosti lukija Erja Manto tulkitsee Austenin tekstiä. Veikkaisinpa jopa, että kirjailijattaren piikikkäät sutkautukset päähenkilöstä ja tämän lähipiiristä osuivat minun tapauksessani vielä vähän paremmin maaliin kun sain nauttia tarinasta tällä tavalla valmiiksi pureskeltuna. Kun lukuhetket tuppaavat välillä pienen vauvan kanssa olemaan varsinaista sillisalaattia niin jaaritteleva tarinankerronta tosiaan toimii paremmin äänikirjana.

Olen aikaisemmin lukenut häneltä teokset Järki ja tunteet; Ylpeys ja ennakkoluulo ja Emma. Niihin verrattuna Neito vanhassa linnassa on selkeästi kepein ja kerronta yksinkertaisinta. Kirjassa ei myöskään ole samalla tavalla suurta rakkaustarinaa, vaikka Catherine lähteekin Northanger Abbeyhin osittain Henry Tilneyn takia.

4 kommenttia:

  1. Austenia pitäisi lukea paljon enemmän. Itse olen lukenut uudelleen muutamaa ja tuon blogiinkin, kunhan ehdin kirjoittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on kaikki Austenit luettu ennen blogiaikaa, saas nähdä tuleeko enää luettua uudelleen. Ainakin Ylpeys ja ennakkoluulo on niin ihana BBC:n tv-sarjana, että on vaikea kuvitella tarttuvansa enää kirjaan, kun tekee mieli henkilöhahmojen pariin...

      Poista
  2. Kuuntelin tämän viime syksynä työmatkoilla. Pidin tosi paljon. Huumori oli terävää ja ajankuva mainiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaapi olla, että Austenin lukemattomat kirjat tuleekin kuunneltua äänikirjana tästä eteenpäin. Jäi hyvät kokemukset:)

      Poista