Satu Rämö
2015
279 s./WSOY
Varoitus! Tämän kirjan luettuasi jäät suorastaan pakkomielteisesti pohtimaan miten muuttaa omaa ajatusmaailmaa positiivisemmaksi. Ja tietenkin haluat matkustaa Islantiin.
En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut Islannista. Olen tehnyt tietoisen valinnan, että haluan elää perusarkea ripauksella luksusta, joten kaikkea ylimääräistä rahaa ei tule sijoitettua matkalippuihin. To-travel-listalla on sen verran monta kohdetta, että Islannille ei ole tullut annettua edes mahdollisuutta. Olen myös automaattisesti ajatellut, ettei pieni saarivaltio ole minun juttuni, sillä en ole kovin kummoinen ulkoilmaihminen.
Arvaatte tietenkin miten kävi: Rämön kirja muutti kaiken. Pikkulapsiarki pakottaa jo nyt siihen, että pitää sijoittaa hyviin ulkoiluvermeisiin, joten siinä mielessä Islantihan menisi tässä sivussa ilman suurempia satsauksia. Ja pakko myöntää, että kaupunkikohteita koluessa olen alkanut pohtimaan, että jokainen vanhakaupunki on kärjistetysti ihan samanlainen kuin toisen kaupungin vanhakaupunki. Islanti totta tosiaan tarjoaisi jotain aivan muuta.
Islantilainen voittaa aina ei ole perinteinen matkaopas. Enemmänkin painopiste on Rämön maahanmuuttajataustassa, siinä millaista on ollut sopeutua Islantiin. Pieni kansa on optimismia pullollaan, islantilainen ajattelee kaiken onnistuvan kun tarpeeksi yrittää. Talouskriisit, tulivuorenpurkaukset, uuden ammatin opiskelu - mikään ei tunnu kaatavan venettä. Tutkimuksetkin osoittavat, että maailman onnellisimmat ihmiset löytyvät Tanskan ohessa Islannista. Siinä on suomalaisessa haastetta kerrakseen, kun pelkällä neutraalilla asenteella ei homma toimi.
Lukukokemus tuli erittäin hyvään saumaan. En tiennyt kaipaavani self help -tyyppistä sielunhoitoa, mutta Rämön kirja sai tosiaan ajattelemaan paljonkin omaa asennetta, optimismia ja valoisaa ajattelutapaa. Nautin myös suuresti ihan perinteisen arjen kuvailusta, siitä että sai kurkistaa millaista on maahanmuuttajan arki ja millaisia haasteita ja onnistumisia tavallinen päivä pitää sisällään.
En tiedä miten kauan Islanti-into pysyy yllä, mutta ainakin tässä hetkessä matkasta haaveilu aiheuttaa sydämentykytyksiä. Matkaa odotellessa on kuitenkin paljon mitä voi tehdä oman pään sisällä, jotta omaksuisin enemmän islantilaista asennetta elämään.
Olen käynyt muutaman kerran Islannissa työni takia ja joka kerta inspiroidun siitä kuinka aikaansaavia ja energisiä kaikki tapaamani islantilaiset tuntuvat olevan. He eivät näe ongelmia, vain mahdollisuuksia! Tästä Rämön kirjasta olen lukenut jo monen monta postausta ja se kiinnostaa todella mutta en ole sitä saanut vielä käsiini. /Mari
VastaaPoistaSuosittelen, valloittava lukukokemus odottaa sinua:)
PoistaMinulla on kohta vuosi kirjan lukemisesta ja edelleen Islanti on vahvasti mielessä ja matkahaaveena. Voi kun sinne ei tarvitsisi lentää......
VastaaPoistaJa hyvin samankaltainen lukukokemus minullakin. Islanti ei ole erityisemmin kiinnostanut, mutta tämä kirja muutti kaiken.
Minullakin on nyt useampi viikko lukemisesta ja edelleen päivittäin mietin asennejuttuja ja yritän tsempata olemaan entistä positiivisempi.
PoistaTämä kirja oli ihana! Ja kyllä, Islanti -kuumeen se saa ehdottomasti aikaan. Ehkä vielä joskus... tässä kohtaa meidän pikkulapsiarjessa matkustaminen ei oikein vielä onnistu :)
VastaaPoistaSama meillä, en ehkä ensimmäisenä lähtisi meidän taaperon kanssa elämäni matkalle Islantiin. Mutta toivottavasti joku lähivuosi:)
Poista