Sitä sun tätä ja kohta matkalla

Kevät on sujunut lukuharrastuksen suhteen juuri niin kuin uumoilinkin. Olen lukenut vähemmän ja näin ollen päivittänyt blogiakin harvemmin. En ole aikaisemminkaan viettänyt lukemattomia tunteja viikosta netissä pyörien, mutta nettiaika on kuitenkin harventunut entisestään. Välillä läppäri saattaa olla kiinni koko viikon, käyn kurkkaamassa muutamat muotiblogisuosikkini päivittäin kännykällä ja siinä melkeinpä se. 


Varsinkin vuoden alussa koin hetkellistä syyllisyyttä siitä, että en ehtinyt enää käydä kommentoimassa blogikollegojen kirja-arvioita, vaikka juuri sehän tässä koko hommassa on kivaa. Minua ilahduttaa, kun täällä ihmiset kommentoivat kirjallisiin asioihin ja mielelläni ilahduttaisin muita takaisinpäin. Pari kuukautta sitten keksin ns. täydellisen ratkaisun tähän pieneen ongelmaani: Nykyään valitsen 10 kirjablogia kuukauden alussa ja seuraan pelkästään niitä blogeja seuraavat 30 päivää. Olen valinnut blogit niin, että puolet niistä ovat alkuperäiseltä lukulistaltani ja puolet uusia tuttavuuksia. En ole hankkinut juuri yhtään uutta blogia luettavakseni sen jälkeen kun aloitin oman blogini pitämisen kolme ja puoli vuotta sitten (miksi rohmuta lisää, kun ei ehdi edes alkuperäisiä lukemaan!), joten netti on todellakin pullollaan minulle uusia kivoja kirjablogeja, joihin on ollut ilo tutustua.


Bloggerin kanssa on oikeastaan jatkuvasti ongelmia ja välillä tuntuu, että tekisi mieli heittää hanskat tiskiin lopullisesti. Esimerkiksi haluaisin, että valitsemani 10 kirjablogia näkyisi sivubannerissa kuukauden ajan blogiluettelona, jotta voisin sitä kautta vierailla blogeissa ja näkisin heti kun niissä tapahtuu päivityksiä, mutta en ole maaliskuun lopun jälkeen saanut luotua uutta blogiluetteloa, joka toimisi. Kuvien lataaminen tökkii ja todella usein törmään myös rivien välitykseen liittyviin ongelmiin. No, olen ymmärtänyt, että ei se muillakaan ole helppoa Bloggerin kanssa...


Jos jatketaan kuitenkin positiivisten asioiden äärellä, niin alkuvuoden haasteettomuus on myöskin ollut parhaita kirjallisia päätöksiäni ikinä. Lukutahti on ollut leppoisa ja olen lainannut ehkä kaksi tai kolme kirjaa kirjastosta neljän kuukauden aikana. Kun kirjastokäynnit ovat vähentyneet, katse on suuntautunut omaan kirjahyllyyn ja sen lukemattomiin aarteisiin. Neljän kuukauden aikana olen kiikuttanut paikalliseen antikvariaattiin parikymmentä lukemaani kirjaa ja iloinnut siitä, ettei tyhjäksi jäänyt hyllytila ole täyttynyt ihan niin nopeaan tahtiin kuin se on tyhjentynyt. Vielä on vaikka kuinka monta hyvää kirjaa lukematta omastakin kokoelmasta, joten niiden parissa pärjään varmasti pitkälle syksyyn.


Eniten minua kiinnostaa tie -blogin Suketus haastoi minut kertomaan tärkeästä kirjallisesta kohtaamisesta. Olen lähdössä huomenna New Yorkiin muutamaksi viikoksi ja lähtöhuumassa ei ole enää aikaa kokonaiselle blogijutulle. Huikkaan tässä nyt vain lyhyesti, että olen valmistautunut matkaan lukemalla Lorenzo Carcaterran Sleepersiä. Myöhemmin elämässä hullaannuin mm. Sinkkuelämää -sarjaan, mutta alun perin New York -kuume alkoi neljän Hell's Kitchenissä varttuneen pojan elämäntarinasta. Oli melkein turhankin jännittävää tarttua nuoruuteni tärkeimpään kirjaan 15 vuoden tauon jälkeen. Luin kirjan aikoinaan yläasteella suomeksi ja katsoin elokuvaversion lukuisia kertoja vuosien aikana. Hankin kirjan englanninkielisen painoksen muutamia vuosia sitten tietäen, että haluan lukea kirjan sitten, kun olen lähdössä ensimmäistä kertaa New Yorkiin. Reissun jälkeen ilmestyvässä kirja-arviossa käyn varmasti läpi nuoruuttani Sleepers-kirjan poikien seurassa, joten haaste tulkoon päätökseensä silloin.


Kirjasähkökäyrän Mai puolestaan heitti minulle 11 kysymystä, joihin seuraa vastaukset tässä ja nyt:


1. Lempielokuvasi?
Love Actually on ihana hyvänmielen pätkä, jonka hahmoihin ei voi olla rakastumatta. Tykkään sympaattisesta huumorista, Hugh Grantista, joulusta, ystävyydestä kertovista tarinoista ja hyvästä musiikista.


2. Lempivuodenaikasi?
Kyllästyn kaikkiin vuodenaikoihin aina, kun ne ovat loppumaisillaan ja tervehdin uuden sesongin alkamista innokkaasti. Silti sanoisin, että syksy puhuttelee eniten. Kerrospukeutuminen, kirpakka ilma, ruska, pitkät kävelylenkit pimeässä, oman kodin tunnelma, rauhoittuminen kesän jälkeen...


3. Minne matkustaisit, jos se olisi nyt mahdollista?
Olen huomenna lähdössä New Yorkiin, ei ole sen voittanutta. Jos nyt kuitenkin ehtisin, voisin hyvin käydä Floridan Disney Worldin kautta:)


4. Mitä kirjoja ottaisit matkalukemiseksi?
Otan ihan oikeasti mukaan Childin & Prestonin Pendergast-sarjan ensimmäisen osan.


5. Onko sinulla lemmikkieläintä?
Ei ole. Nicole Richien isompi koira on unelmaturreni.


6. Oletko mukana vapaaehtoistoiminnassa? Missä haluaisit olla mukana?
En ole, valitettavasti. Oman kaupungin vaihtoehdoistakin olisi varmasti vara valita vaikka mitä, kun vain saisi aikaiseksi ja päättäisi omistautua asialle.


7. Järvi vai meri?
Kumpikaan ei aiheuta sen suurempia tunteita, vaikka huomaankin usein lukevani meri-aiheista kirjallisuutta. Sanon kuitenkin, että järvi, koska kesällä mökin järvi on maailman paras paikka.


8. Kuinka moneen kirjahaasteeseen osallistut tänä vuonna?
En osallistu haasteisiin ollenkaan. Sen sijaan saatan pikkuhiljaa loppuun aikaisemmin aloittamiani haasteita, joista olen tykännyt valtavasti: Kirjallinen maailmanvalloitus ja Yhdysvaltojen valloittaminen osavaltioittain. Näissä onkin tekemistä vielä vuosiksi eteenpäin. Lisäksi olen lukenut naiskirjailijoiden kirjalistalta 50/100 ja mieskirjailijoiden kirjalistalta 15/50. Näitä listoja pyrin myös viemään eteenpäin.


9. Mitä kotityötä inhoat ja miksi?
Tiskikoneen tyhjentäminen on jotenkin tosi blääh. En tosin innostu imuroinnista, roskien viemisestä, wc:n siivoamisesta tai oikeastaan mistään muustakaan:) Ihme kyllä meillä on silti aina melko siistiä!


10. Mitä tekisit jos et lukisi koskaan kirjoja?
A girl can dream: urheilisin;) Luultavasti kuitenkin katsoisin enemmän tv:tä ja elokuvia ja lukisin ehkä enemmän lehtiä.


11. Taikasauva siirtyi sinulle ja voit toivoa yhden toivomuksen?
Viime kesänä olin hölmö ja ostin vain yhdet Vagabondin unelmankevyet nahkatossut valkoisina ja ne ovat täy-del-li-set jalassa. Taikasauvan avulla hankkisin New Yorkista toiset mokomat esim. mustina. Ja ehkä kolmannetkin... Suomessa en ole malliin enää törmännyt ja olen sanoinkuvailemattoman katkera. Voisin sanoa jopa eläväni hyville kengille.


Siinäpä olikin sitten turinoita jo enemmän kuin tarpeeksi. Hetkeksi täällä tosiaan hiljenee ja koska minulla on kommenttien valvonta päällä, niin kommentitkin jäävät huomisaamusta lähtien "jumiin" kunnes olen ne hyväksynyt (jota tuskin teen New Yorkista käsin...) Malttia siis!:)